#52ListsProject: List 41

Oli kuinka pimeää tahansa, niin syksyssä on hyviäkin puolia!

Set aside the darkness - there are good things in autumn, too!

#52ListsProject: List 39

Kauniita asioita maailmassa on paljon. Alla muutamia, tässä lisää:

paljetit
kauniisti kulunut Chesterfield-sohva
puiden värit syksyisin
vanhat punatiiliset tehdasrakennukset
parikymppinen Brian Molko
Hautuumaa pyhäinpäivänä
Täydellinen kuppi kahvia

Life is full of beautiful things.

#52ListsProject: List 38

Heihoi! Ennen kuin blogissa alkaa joulukalenteri (kyllä, luitte oikein), pitää saada muutama syksyinen lista alta pois. Koska listoja on jäänyt välistä turhan monta, päätin jatkaa samaa listausta ja kuvausta myös seuraavan vuoden. Toki Moorea Sealilta on jo ilmestynyt uusi kirja 52 Lists of Happiness, mutta taidan jättää sen hankkimisen vielä tuonnemmaksi.

38. lista koostuu asioista, joita tekemällä voin osoittaa olevani rakas myös itselleni. Pimeä vuodenaika saa minut kieltämättä hulluksi. Mikään ei kiinnosta, mikään ei motivoi, kaikki tuntuu turhalta. Eritoten silloin täytyy muistaa, ettei ruoski itseään liikaa, vaan hellii kehoa ja mieltä. Tänä syksynä meditaationa on toiminut kutominen (joskin kuvan sukan alku osoittautui katastrofiksi ja lopputulos on sopiva ainoastaan jättiläisen jalkaan) - vaikka hartiat ovatkin työpäivän päätteeksi ehkä hieman eri mieltä...

Hello! Before time for an advent calendar in this blog (yes you heard right) I have to get a few lists out of the way. I also made a decision to continue listing and photographing also in 2017, since I'm way behind with these anyway. Of course there's already a new book, 52 Lists of Happiness, out from Moorea Seal, but maybe I'll postpone getting that one for a while.

List number 38 is about things I can do to love myself more. This time of the year in Finland is just outrageous and absolutely inhuman with nothing but darkness everywhere. It drives me mad. Nothing makes me smile, everything seems in vain and I just don't have motivation towards anything at all. Especially now one must remember to be good to oneself, rest and feed both the mind and body. This autumn knitting has become my form of meditation.

All that glitters

Näin pikkujoulukauden kynnyksellä hoksasin, että muutaman vuoden takainen the paljettimekko on esittelemättä.

Hommahan lähti käyntiin niin, että kaipasin asenteellista pikkumustaa talven bileissä käytettäväksi. Yhdessä Heidi-Blandadin kanssa ideoitiin mekko toiveideni pohjalta, ja Heidi kaavoitti ja ompeli. Lopputulos on upea! Yksinkertaisen kimallekasan pääpointtina on yläselän drapeeraus, joka paljastaa tatuoinnin.

Valitettavasti en hetkeen ole voinut mekkoa käyttää, kiitos "tamofenvatsan", eli ihastuttavan lääkkeiden kerryttämän vararenkaan. Mekon teettäessäni ennen sairastumista olin melko hoikassa kunnossa, kuten kaksi ensimmäistä kuvaa kertovat. Muut kuvat on otettu keskellä kemoterapiaa, joten pardon me kaikki karvattomuus ja kortisonin turvottamat kasvot.

Tänä vuonna taitavat kaikki ns. viralliset pikkujoulut jäädä osaltani väliin. Mutta toivottavasti vielä jonain päivänä paljettiunelma on juhlallisuuksissa jälleen ylläni!

The Christmas party season is on and I realized that my sequin dream dress hasn't ever made it to this blog! Shame on me. As the story goes, I wanted an edgy little black dress to wear at winter parties. From my ideas Heidi sew the whole thing together and it's gorgeous! The dress is a simple one but with one trick: a draping back to show my tattoo.

Unfortunately I haven't been able to wear the dress for a while, thanks to medication and the muffin top they have created. Before getting sick I was pretty slim, as the first pictures show. The latter photos are taken in the midst of chemo, so pardon me for the lack of hair and a swollen face. This year there won't be any official Xmas parties for me, but hopefully I'll be wearing this dream dress one day again! 

KSNK Taideruukki

Parisen viikkoa sitten vietimme minisyyslomaa sateisessa Kymenlaaksossa. Oli pakko päästä käymään myös Taideruukissa, jossa kävin ensimmäisen kerran kesällä, ja johon rakastuin ihan täysin. Kyseessä on Kouvolan Kuusankoskella vanhassa tehdasmiljöössä yhden rakennuksen vallannut projekti. Mukana on erilaisia kädentaitajia ja luovan alan ammattilaisia, tiloista löytyy gallerioita, puoteja, kahvila ja kirpputorikin. Café Ruukittaressa on hyvä gluteeniton valikoima ja paikan päällä myydään myös paikallisia leipomuksia, Tuomon Luomun leipää. Itse pidän myös suuresti kahden koruntekijän, Littlebit Designin ja LETHERgo'n tuotannosta, ja screw perfection -tekstillä varustettu heijastin roikkuukin nyt takissani. Puhumattakaan paikan teollisuushenkisestä sisustuksesta, itse tekemisen meiningistä ja ylipäätään siitä rakennuksesta - vanhat tehdasrakennukset ovat olleet suosikkejani kautta aikojen. Suosittelen visiittiä Taideruukkiin koko sydämestäni!

A couple of weeks ago we had a few days off to spend in rainy Kymenlaakso, Southeast Finland. I just had to visit http://www.littlebitdesign.com while there, 'cause I fell in love with the place last summer. It's a place located in Kuusankoski, Kouvola, in an old factory building which once was a working facility for busy paper factory workers. The concept consists of different creators from jewellery makers to shop owners and gallerists, not forgetting a flea market and café, all under one roof. Personally I really enjoy for example Littlebit Design's and LETHERgo's jewellery and reflectors, and the gluten-free selection of cakes at Café Ruukitar. Not to mention the industrial styled interiors, DIY mentality and the building itself - old factories have been my favorites since day one. I recommend visiting Taideruukki from all of my heart!

Shake your pompoms

Kisaviikonloppu! Josko sen jälkeen saisi hetkeksi hengähdettyä ja istahdettua blogin ääreen.

Competition weekend ahead!