Meille tulee vauva

…Nimittäin kissavauva!!!!

Tai jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin kovin pieni vauvahan se pörrökasa ei enää siinä vaiheessa ole, kun uuteen kotiinsa saapuu tämän viikon lauantaina. Mutta suloinen kuin mikä. Kasvattajan luona tämä ragdoll-tyttö on osoittautunut pieneksi riiviöksi, joten saapi nähdä, mitä neiti tuumaa esimerkiksi juuri verhoillusta sohvastamme…

Enää ei jaksaisi odottaa! :)

We're going to have a baby. A baby cat I mean! A beautiful and energetic ragdoll kitten is coming to live with us this Saturday. I just can't wait!

Middle of Nowhere

Kyllä taputan itseäni olalle siitä, että nukuin kaksi yötä teltassa ja vietin muutenkin pääasiallisesti kaiken ajan ulkosalla hyytävästä pohjoistuulesta välittämättä. Perämeren saaristossa kun saattoi saunoa monta tuntia putkeen (suositeltavaa), samoilla murtuneella jalalla pitkin mettiä (ei niin suositeltavaa), grillata vastapyydettyä kalaa ja herätä aamuseitsemältä ihaillakseen tyyntä jokea ja sitä uskomatonta hiljaisuutta. Unohdin koko viikonlopuksi puhelimen laukkuun ja työpaikka-termin jonnekin kaupungin pölyyn. Kunnon juhannus.

I have to give myself points for spending two nights in a tent when the Finnish midsummer was colder than ever (seriously, +3 degrees Celcius during the night?!). But the islands of the Bothnian Bay offer so much beauty and peacefulness that even a murky weather can be handled. I even forgot my phone on the bottom of my rucksack for the whole weekend.

Call It Magic

Eilen aamulla pyöräillessäni töihin klo 9 aamulla satoi taivaalta kissan kokoisia lumihiutaleita. Siinä vaiheessa ei mieltä hipaissutkaan ajatus, että keskikesän juhla koittaa parin päivän päästä. Eivätkä sääennusteet viikonlopun osalta näytä hääveiltä vieläkään.

Viime juhannuksena sentään oli lämmintä, oli sangriaa, oli hiukset päässä. Ystäviä, rätisevä tuli grillissä, muurinpohjalettuja ja vaahtokarkkeja. Aika moni asia toistuu onneksi tänäkin vuonna.

It's almost midsummer already and it was snowing here yesterday. Snowing! Argh. This time last year was sunny alright, accompanied with friends, sangria and marshmallows.

Broken bones

Tapaturma-alttiuteni sai viikonloppuna taas uusia käänteitä, otsikon mukaisesti. Tosin murtuneita luita on sentäs vain yksi. Ja sekin jalkapöydässä, joka kirurgin mukaan paranee ilman kipsiäkin. Mutta että ihan näin yli kolmekymppiseksi asti piti elää, ennen kuin koki yhtäkään varvasta suurempaa luunmurtumaa!

Turvonnut jalka ällöttää ja muutaman viikon liikuntakielto pistelee aktiivista omatuntoa kipeästi, mutta sehän tarkoittaa vain ja ainoastaan yhtä asiaa: panostamista liikkuvuuteen. Venyttelemään, mars!

I broke one bone on the instep of my left foot the other day. It's supposed to heal without a cast, but crutches will nevertheless be my best friends for a few weeks. The foot looks gross and walking hurts, so dancing and jogging are totally banned for a while. So what do I do? Focus on my mobility with tons of stretching exercises. Ha.