2012/04/27

City rain, city streets

Jaa niin missä vaikutan tällä hetkellä? No Lontoossa! Huomenna Placeboa, maanantaina Ryan Adamsia, siinä välissä itäistä kaupunkia, markkinoita, puistoja. Eikä merkkiäkään örisevistä ylioppilaslakkisista suomalaisista, jotka eivät ymmärrä, että joka talon nurkka ei ole yhtä kuin julkinen käymälä.

Mutta hauskaa vappua teille! ;)






So where am I? In London! Tomorrow some Placebo, on Monday Ryan Adams, and in between the Eastern city, markets and parks. No sign of noisy, drunk Finns (it's May Day's eve on Monday a.k.a. a national drinking night). But you have a lovely weekend, too!

2012/04/26

Bright Lights

Kesä on melkein täällä, sen voi jo haistaa!


Lintsi vol. xBumble-beeI♥Converse 1DSC_1430LadybirdSunset over PasilaPink breakfastI♥Converse 2DSC_1511


Summer is almost here, I can smell it!

2012/04/25

Brave (trailer)

Disney/Pixarin tuleva kesäsatu kuumottaa. Mutta mitä muuta se voisikaan, kun pääosassa on punatukkainen, omia polkujaan kulkeva tyttö, miljöönä keskiaikainen Skotlanti ja tarvitseeko minun edes mainita - se aksentti?!

Kiitos Laurille vinkistä!




Disney/Pixar's upcoming new summery fairytale tickles. But what else could it do with a redheaded, stubborn girl in the lead role, a setting of Scotland in the Middle Ages and do I even have to mention it - the accent?! Thanks to Lauri for the tip!

2012/04/21

Ghost - Then and now

Viime päivinä yllättävän ahkerana* ollut bloggaaja ilmoittautuu, ja patistaa Helsingin Suvilahteen Make Your Mark -galleriaan kaikki ne, jotka kynnelle kykenevät - nyt kun vielä ehtii!

Ghost-nimisen, kulttimainetta nauttivan graffititaiteilijan maalauksia kun on esillä vielä 29. päivä asti. Näyttelyssä näkee 1970-luvulta asti katuja koristelleen taiteilijan kehityksen vuosien aikana, ja lopputulos vaihtelee mustavalkoisesta grafiikasta suuriin väripläjäyksiin. Suurin osa töistä on jo myyty, mutta vielä ehtinee silläkin saralla, mikäli koti kaipaa piristysruisketta. ;)

DSC_1144DSC_1143DSC_1148DSC_1136DSC_1138DSC_1135DSC_1152


* musapuolella onkin sitten ollut hiljaisempaa lukuisista arkistoissa odottavista keikkakuvista huolimatta, mutta hei, ei kaikkea voi aina handlata sataprosenttisesti.


If you're in Helsinki and are looking for small but cool art galleries, check out Make Your Mark in Suvilahti - there's an exhibition that shows paintings from the iconic graffiti artist from New York, Ghost. The exhibition is open until April 29th. After this you'll be seeing everything in rainbow colours!

2012/04/20

Paul McCartney - My Valentine

Perjantai. Unettomuudesta ja kaatosateesta huolimatta hyvä fiilis - viikonloppu edessä! Mieleni tekisi linkata vähän Supperheadsia (Candidate takaa bilemeiningin!), mutta säätila vaatii jotain muuta. Harmauteen sopii saumattomasti Paul McCartneyn My Valentine, jonka mustavalkoisen videon kahdessa eri versiossa fiittaavat suklaasilmät Johnny Depp ja Natalie Portman. Ah, niin herkkää.







TGIF! I'm feeling pretty good even though it's raining and I've been a bit sleepless again. Somehow I feel like putting up some Supperheads here (f.ex. Candidate is the perfect party song!), but the weather outside calls for something else. Paul McCartney's My Valentine fits the surrounding greyness perfectly. Its two different black and white videos feature the ever so beautiful Johnny Depp and Natalie Portman. So, so delicate.

2012/04/18

Pietariin

Onnetar oli puolellani, kun Lilyssa arvottiin yhden yön pituinen matka Suomen rajojen ulkopuolelle, jonnekin sellaiseen paikkaan, jonne kuitenkin pääsee junalla - tämä tyttö lähtee Pietariin!! Luvassa on ainakin arkkitehtuuria, valokuvausta ja reissuvinkkien koostaminen pariksi postaukseksi Lily matkustaa -palstalle. En ole koskaan käynyt Pietarissa, joka on yhdistelmälle arkkitehti + lyhyt välimatka vähintäänkin osittain anteeksiantamaton teko. Mutta sepä korjataan vielä ennen juhannusta.

Otan siis ilomielin kaikenlaisia vinkkejä kaupungista vastaan! Eritoten pienet keikkapaikat ja klubit, torialueet ja paikallinen design sekä pescovegelle sopiva ruokailu kiinnostavat. Ja kaupat, joista saa söpöimmät maatuskat.




Luck was for once on my side - I won a small journey to St. Petersburg on Lily!! The one-night-trip is going to be full of architecture and photographing (and later a couple of posts of it all on Lily's website). I've never visited the city, which is a bit unforgiving since after all I am an architect, and it takes only three hours or so to get there by train from Helsinki.

So if you have any hints about where to go in St. Petersburg, I'm willing to hear them! For example small concert halls and clubs, local design and market areas and restaurants with pescovegetarian food are places of interest. And shops that sell the cutest matryoshka dolls.


All photos by Roobit1970!

2012/04/17

True Romance

Viime viikolla Movie Mondayssa: elokuvamaailman rakastavaiset.

Lista lemppareista voisi oikeastaan olla loputon - perinteikäs pari Romeo & Juliet saa haastajakseen Edward Scissorhandsin & Kimin, Aragornin & Arwenin, Leian & Han Solon. Puhumattakaan Once-elokuvan, tosielämässäkin yhtä pitäneestä, pääosaparista Glen Hansardista & Markéta Irglovásta tai Submarinen Oliverista & Jordanasta. Ja Drive vie tietenkin sydämen pakahduttavalla tunnelmallaan muut mennessään.

Valitsen silti jotain muuta. Jotain jossain määrin uskaliasta, herkkää, kyyneleet silmiin tuovaa.

Jack Twist & Ennis Del Mar / Brokeback Mountain.


Picture source


Last week on Movie Monday: True Romance a.k.a. the perfect movie couples. My list is neverending: Romeo & Juliet, Edward Scissorhands & Kim, Aragorn & Arwen, Leia & Han Solo, Glen Hansard & Markéta Irglová, Oliver & Jordana, The Driver & Irene...

I still want to choose something a bit unconventional perhaps. Something daring and delicate that brings tears to your eyes. 

Jack Twist & Ennis Del Mar / Brokeback Mountain.


2012/04/16

Eat that up, it's good for you

Vaihtoehtotyö: voisin päivät pitkät valokuvata ruokia lehtiin ja keittokirjoihin. Siinä sivussa ehkä vähän maistella niitä viinilasillisen kera. Mmmm.


CoffeeDSC_11799MealDSC_1156


Shooting food for magazines and cook books would be a nice alternative job. And somebody has to eat the food up, too, right? With a glass of wine to accompany the dishes? Right?

2012/04/15

Sporty

Pari viikkoa taaksepäin Movie Mondayssa kyseltiin urheiluaiheisia elokuvia. Tässä muutama kiva, eri lajeja sisällään pitävä raina! Huomatkaa, the obvious eli tanssi on tällä kertaa jätetty pois.



Green Street Hooligans (2005) (tunnetaan  myös muutamalla muulla nimellä)
Fanittaminen voi joskus mennä vähän yli (krhm), etenkin jalkapallohuliganismin luvatussa maassa Iso-Britanniassa. Charlie Hunnam ja Elijah Wood, draamaa ja väkivaltaa, Lontoon katuja. Futis itsessään on tietenkin toissijaisessa asemassa ihmissuhteiden keskellä, joten sinänsä tämä ei käy urheiluelokuvaksi, mutta eipä väliä. Jostain syystä pidän elokuvasta todella paljon.




Bring It On (2000)
Cheerleader-hömppää! Jatko-osistaan* poiketen tässä on oikeasti jotain ideaa, ja onhan Kirsten Dunst suloisuudessaan omaa luokkaansa. Olen moneen kertaan toitottanut sitä, miten kilpacheerleading on ihan oikeaa urheilua, jossa vaaditaan räjähtävää voimaa, venyvyyttä ja rytmitajua. Eivät ne flikit ja pyrtsit ilman lihaksia synny.

* Part 3 on kyllä myös ihan katsottava, starring Hayden Panettiere.



Lords Of Dogtown (2005)
Skeittiä, surffia, Nikki Reed ja Heath Ledger. Kelpaa! Ei mikään elokuvallinen mestariteos, mutta täynnä rentoa kalifornialaista fiilistä. Urheilun sijasta puhutaan todellakin elämäntavasta ja oikeastaan koko skeittauksen synnystä. Surf it like a wave, man!


A couple of weeks ago Movie Monday asked about our favourite sport films. When I rule out the most obvious a.k.a. dance, I came up with three other amazing or at least entertaining flicks that all are about different sports.

2012/04/13

Could I be read if I was see-through or would you just read my spine?

Pikkuinen keväthajoaminen kolkuttaa ovella, mutta koitan tolkuttaa itselleni, että enää muutama viikko, enää muutama viikko... Haluaisin kovasti kirjoittaa, muokata satoja muistikorteilla lojuvia valokuvia ja kirmata lenkillä kuivilla teillä. Sen sijaan kaikki se (minimaalinen) aika, jota en käytä erinäisiin työ- ja kotitehtäviin, on omistettu lattialla lojumiselle. Kuulopuheiden mukaan en ole ainoa energian puutteesta kärsivä.

Onneksi on hymynaiheitakin. Niiden avulla jaksaa esimerkiksi tulevan leiriviikonlopun, joka sisältää viisitoista tuntia tanssimista. Levätkää te minunkin puolestani!


TMP_4603


p.s. Huomaatteko, taas on perjantai 13. päivä?


I can't even describe how tired I am. Physically, mentally, obviously. I try to tell myself that there's only a few weeks to go before summer (and eventually summer holiday), but it's a small comfort when you're trying to survive from one minute to another. Ok, ok, maybe I'm exaggerating a bit, there are still reasons left to smile and everything. They keep me going for example on this weekend, when there's 15 hours of dancing ahead.

2012/04/11

Where have all the flowers gone?

Elämän omituisuuksia: minusta on kuoriutunut kukkaihminen! Viime kerran jälkeen nimittäin tajusin, miten hyvältä kirkkaat tulppaanit voivatkaan näyttää puhtaan valkoisella keittiön pöydällä, kun kevätaurinko huuhtelee lämpimällä valollaan niiden lehtiä. Pääsiäisenä sitten totesin, että eipä taida tästä tytöstä saada viherpeukaloa ihan hetkessä. Mokomat typerät kukkaset nimittäin päättivät luhistua ja nahistua parin päivän jälkeen. Mutta nautinto se on pienikin nautinto.



Easter flowers 8Easter flowers 4Easter flowers 5 Easter flowers 7 Easter flowers 2Easter flowers 6Easter flowers 3Easter flowers 1


I've suddenly found a new side of myself: I've become a flower person! Well, almost. After last time I realized how good brightly coloured tulips actually look on a shiny white kitchen table when the warm spring light flushes over them. Easter then proved that I really don't have a green thumb. Those stupid tulips collapsed in just a few days (they lasted longer the last time). Oh well. Even a small pleasure is enough sometimes.

2012/04/10

We were born to die

Pitkän viikonlopun jälkeisiä pohdintoja:

1. Minulla ei ole tällä hetkellä musiikillista mielikuvitusta. Kun pääsin yli Olavi Uusivirrasta ja Pariisin Keväästä, jumahdin pahemman kerran Lana Del Reyhin ja vanhaan suosikkiini Porcupine Treehen. Toisaalta, näin teen aina - olen vähän liian hyvä luukuttamaan yhtä ja samaa biisiä kyllästymiseen asti. Onneksi olen myös hyvä rakastumaan samoihin asioihin uudelleen. Kun kerran överikuuntelee yhden kappaleen ja pitää hetken taukoa, voi siihen palata uudelleen ja antaa sydämen pakahtua.

2. Now my life is sweet like cinnamon / Like a fucking dream I'm living in. Eli tosiasiassa olen siirtynyt jo alla olevasta videosta eteenpäin seuraavaan biisiin, mutta menkööt tuo nyt tällä kertaa.

3. Olisiko se pitkä viikonloppu kenties voinut jatkua vielä vähän aikaa?





I'm feeling an extreme lack of imagination right now when it comes to listening to music. I just get stuck with the same songs and listen to them until my ears bleed. I've been into Lana Del Rey for a few weeks now (right after I slowly warmed up for here in the first place) and also dug up some of my old favourites, like Porcupine Tree. Not that there's anything wrong with the picture. Especially, when I've got the talent to fall in love with the same object several times - if a tune feels overheard, just take a break from it and welcome it back again after a while, with your heart bursting.

2012/04/04

The D is back

Anzi bloggasi vähän aikaa sitten loistavan pätkän Tenacious D'n paluusta. Jack Black & Kyle Gass = wicked!



2012/04/03

My Team

Movie Monday -haasteet ovat jääneet vähän paitsioon, mutta nyt oli tarjolla niin herkullinen aihe, että siihen oli tartuttava samantien! Tavoitteena oli nimittäin kerätä viisikko, joka taistelisi pahaa vastaan universumin pelastamiseksi. Taitaa mennä aika ilmiselviksi nämä valintani, mutta who cares.



Jo pelkästään Donnie Darko (Jake Gyllenhaal), Batman (Christian Bale), Obi-Wan Kenobi (Ewan McGregor) ja Neo (Keanu Reeves) muodostavat niin uljaan paketin, ettei kellään ole asiaan mitään sanomista. Mutta kun joukkoon lisätään vielä Wishbear, lakoaa paatuneinkin rikollinen. *


* Aragorn ja Sirius piti jättää pois, sillä niin kovia kuin ne ovatkin, en halua heidän haavoittuvan taistelussa. Muutamat muut hahmot taas ovat enemmänkin pahan puolella kuin sitä vastaan.


My participation in Movie Monday's topics has been extremely lazy lately. This time the theme was so delicious I had to pick it up straight away! One was supposed to make a pack of five (on most) who would be the perfect team on fighting against evil and saving the world.

Yes, Donnie Darko (Jake Gyllenhaal), Batman (Christian Bale), Obi-Wan Kenobi (Ewan McGregor) and Neo (Keanu Reeves) themselves would win hundred to zero, but when you add Wishbear to the pack, the heart of even the worst criminal of them all will melt.

Pictures here, here, here, here and here.

2012/04/01

Hiljaiset siivet

Vuoden vaihtuessa kirjoitin pitkähkön jutun siitä, miten vouhkaus elämän uudistamisesta yhden numeron vuoksi on mielestäni jokseenkin älyvapaata hommaa. En usko siihen, että ihmisen järkeilyvietin seurauksena kehitetty vuosiluvun vaihtuminen toisi tullessaan mitään mullistavaa. Oman olemuksensa täydellinen refreshaaminen on silmänlumetta, eikä yksi kellonlyömä poista hetkellisesti hevosvaunuiksi muuntautuneita kurpitsoja komeroista tai tee kenestäkään maagisesti kauniimpaa, kiitollisempaa tai muuten vaan parempaa ihmistä.

Mutta tavoitellut muutokset lähtevät silti aina itsestä. Ja joskus turha kansanjuhla, sen luomat paineet ja krapula ovat ainoat keinot saada ihminen katsomaan menneisyyteen. Vaikka joskus usein tuntuukin, että junnaa paikallaan, niin jokin muuttuu aina, väistämättä. Asiat vain huomaa vasta pitkää aikaväliä tarkastelemalla. Kaikkeen ei tarvitse jättiaskelia, ja muutokset tapahtuvat joskus myös ikään kuin itsestään. Lisäksi menneisyydestä voi oppia, aina.

Tässä välissä alkuperäisessä tekstissä oli lista kolmesta asiasta, joiden suhteen muutuin vuonna 2011 - sekä ajatusmalleiltani että toiminnaltani. En tietenkään täysin kääntänyt takkiani, sillä introverttiyteen taipuvasta ihmisestä ei saa päinvastaista muutamassa kuukaudessa eikä se ole tarkoituskaan, mutta jo pienet muutokset voivat tuoda tuloksia ja helpotusta arkeen. Ja ne asiat, joiden on luullut olevan irroittamaton osa itseään, voivatkin olla jotain ihan muuta.


Hiljaiset siivet


Tällä hetkellä tuntuu turhalta toistaa listaa. Ehkä palaan siihen sitten, kun vuosi vaihtuu seuraavan kerran. Lopulta nimittäin jätin koko postauksen julkaisematta alkuvuoden rankkuuden vuoksi. En pystynyt iloitsemaan mainitsemistani pienistä, positiivisista muutoksista koska tuntui, että unohdin ne täysin vuoden kahtena ensimmäisenä viikkona ja piilouduin stressin ja pimeyden taa. Olin rikkonut (ja rikon jatkuvasti edelleen) sen yhden ainoan uudenvuodenlupaukseni pidemmistä yöunista ja salainen toiveeni noudattaa Stellan onnellisuusteoriaa karahti kipeästi teräville kiville. Kun koko alkuvuosi on yhtä maanantaita, ovat pienet ilon aiheet kuin neuloja heinäsuovassa: niiden etsiminen kiinnostaa yhtä paljon kuin... no, tiedätte.

Olen silti väittänyt kaikille, joilla on ollut yhtään samoja ongelmia, että vuosi 2012 tulee olemaan edeltäjäänsä parempi. Ja seison edelleen sanojeni takana. Mikään ei tapahdu itsestään eikä askeleita jonkin saavuttamiseksi ota puolestasi kukaan muu, mutta aina on myös niitä asioita, jotka tulevat eteen odottamatta. Silloin punnitaan rohkeus tarttua tilaisuuteen. Riskejä karttavana tiedän, että hyppy tuntemattomaan ei ole mutkatonta, mutta kuinka monta kertaa uskaltamista on tarvinnut katua?

Hetkessä elämistä joutunee jokainen hektisessä nykymaailmassa asuva opettelemaan. Joskus se on mahdotonta, joskus vaivattomampaa kuin luuleekaan. Joskus aika kulkee tuskastuttavan hitaasti, joskus se saisi pysähtyä kokonaan. Mieliala aaltoilee, kulkee kuoppaisia teitä ja kaipaa lepoa enemmän kuin sitä on mahdollista antaa. Vuotta on vielä melkein kolmesataa päivää jäljellä ja sinä aikana voi tapahtua vaikka mitä, mutta kuukausien verran eteenpäin ajattelu ei kiinnosta järisyttävän paljoa silloin, kun keskittyy pysymään hereillä hailakassa kevätauringossa, haaveilee tulevista keikoista ja matkoista ja huomaa hymyilevänsä enemmän kuin aikoihin.



(Just some random rambling about life, changing things either purposefully or by accident, living in the moment and so on. Sorry, no energy to translate this time. :/)