Joulunodotus 6

Edelliseen postaukseen viitaten - joka joulu yritän panostaa lahjoissa mahdollisimman paljon kotimaiseen. Antamiani Kiertin bambuisia tiskirättejä (!) on kehuttu parhaiksi ikinä, ja sekä heiltä että monelta muulta (mm. Polkka Jam, Kauniste) löytyy ihania astiapyyhkeitä keittiötä piristämään. Valtavirrasta poikkeavat heijastimet ovat nekin paitsi talvitakin kaunistuksia, myös oikeasti tarpeellisia (tsekkaa ainakin LETHERgo, Littlebit Design ja Heijastinkauppa). Kauniit käyttötavarat ovat parhaita.

Myös persoonalliset korut ovat aina hyvä idea. Alla muutamia omia suosikkejani!

Yo Zen - origamimaisia eläinhahmoja akryylista ja vanerista. Oululaislähtöinen!

TitiMadam - erivärisiä akryyliotuksia löytyy lähes joka värissä ja koossa, myös heijastimia.

MoiMoi - siniseen maaliin dipatut vaneripalat ovat yhdet tämän vuoden lemppareistani.

Riemu - Nuapurissa-blogistakin tutun Marun pastellisia vaneriherkkuja.

Littlebit Design - metallisia ranne- ja korvakoruja haluamallasi tekstillä sekä CMYK-väriprofiileilla varustettuja kaunistuksia. Täydellinen vaihtoehto graafikolle.

Kikerigu - kelpaisivat korulaatikkooni kyllä.

LETHERgo - kierrätysnahkaa ja persoonallisuutta. 

Uhana Design - Jo klassikoiksi muodostuneiden pisarakorvisten lisäksi kaikkea muuta ihanaa.

You Complete Me - En omista vielä yksiäkään YCM’n koruja, joten lisätään nekin toivelistalle.

Kooky Gems - poptaidetta korujen muodossa.

Elvari - lähes syötäviä herkkukoruja!

Finnish design is something I always aim for when trying to figure out Christmas presents. Check out the links above especially for personalized, handmade and often eco-friendly jewellery! :)

Auringonpaistetta syksyyn

Emmiltä sain tunnustuksen, kiitos!

Ja vastaukset kymmeneen kysymykseen:

01 Suosikkiväri - musta, pinkki, harmaa, punainen, valkoinen, mintunvihreä, keltainen... Riippuen kontekstista. 02 Suosikkieläin - mikä tahansa söpö! Lumileopardi, koala, kuutit... 03 Suosikkinumero - 21, 7, 11, 5, 3, 33, 27. 04 Suosikki alkoholiton juoma - vesi, Dr Pepper, tee, cafe latte. 05 Facebook vai Twitter - äh. Feissi on parempi yhteydenpidon kannalta, mut Twitter on söpömpi. 06 Intohimosi - *insert loputon lista*. 07 Saada vai antaa lahja - molempia, jos lahja osuu kohdalleen. Mutta antaa. 08 Suosikkikuvio - sydän, pata, ympyrä/pilkku. Monimutkaisemmista mitkä tahansa kivat silhuetit. 09 Suosikkiviikonpäivä - perjantai ja lauantai. 10 Suosikkikukka - kalla, auringonkukka, orkidea. En erityisemmin ole kukkaihmisiä.

Olen tylsä ja kiireessä jätän jakamatta, anteeksi. Kuvat mummulta tuotuja aarteita.

I got an award from Emmi, thanks! With it also came a challenge to answer 10 questions.

01 Favourite colour - black, pink, grey, red, white, mint green, yellow... Depending on the context. 02 Favourite animal - anything cute! Snow leopard, koala, seal pups... 03 Favourite number - 21, 7, 11, 5, 3, 33, 27. 04 Favourite non-alcoholic drink - water, Dr Pepper, tea, cafe latte. 05 Facebook or Twitter - blah. FB is better for staying in touch with friends, but Twitter is cuter somehow. 06 My passion - the list would be huge! 07 To give or to get a present - both, but maybe giving more. 08 Favourite shape - heart, spade, polka dots. Any nice silhouette actually. 09 Favourite day of the week - Friday & Saturday. 10 Favourite flower - hardy arum, orchid, sunflower. I'm not that into flowers.

Another Bag of Bricks

Päivän kirpparisaalis! Parhautta on vaalea nahkainen saddlebag, jollaista olen himoinnut jo ihan liian monta vuotta - ja nyt se on minun ♥ Ja vielä niinkin huokeaan hintaan kuin 13 euroa, eBayssahan vastaavia pyörii jatkuvasti, mutta hinnat etenkin postikuluineen nousevat helposti useampaan kymppiin. Laukkuun mahtuu järkkärikin. Luvluvluv!

Muita kivuuksia ovat Aarikan peltipurkkisarjaan kuuluva maustesirotin, vanhat valokuvat askarteluja varten sekä punainen purkkisarja. Niissä viehättivät lähinnä venäjänkieliset tekstit, itse kuviointi ei niin nappaa. Taitavat siis piiloutua kaappiin sen järjestystä ylläpitämään.

Ulkona on mahtava auringonpaiste, mutta myös niin hillitön tuuli että järki lähtee. Perussunnuntaifiilis uhkaa vallata alaa, joten toivon, että iltaiset treenit piristävät. Sitä ennen voi kuunnella vähän The Nationalin parhaimmistoon kuuluvaa kappaletta. Tulee nimittäin kakkosena heti Mr. Novemberin jälkeen.

Sweet & Bitter

Kovastipa nyt on kirppistuuria, vaikken ole kyseisissä paikoissa edes vähään aikaan käynyt! Valtterista tarttui tänään matkaan etsimäni harmaa, pitkähkö rentoilubleiseri kolmella eurolla, sininen hauska mekkojen kanssa pidettävä neuletakki samalta myyjältä eurolla. Virkatut pitsiliinat euron kappale, 30-senttinen Karhulan keittiötölkki kympillä ja itsetehdyt, pitkävartiset villasukat 12 egeä. Jännä juttu tuo oranssi väri - viime kesänä se alkoi hiipiä elämääni vaivihkaa kynsilakan muodossa, nyt se levittää lonkeroitaan jo vaatekaappiini, viidentoista vuoden tauon jälkeen. Se on keltaisen tavoin uskomattoman raikas harmaata ja mustaa värimaailmaa vasten.

Footnotes

Lievää innostuksen puutetta havaittavissa. En tiedä, ehkä päivät ovat liian toistuvia, väsymystä ei saa hoidettua pois aurinkosäistä huolimatta, tai sitten ei vaan ole mitään järkevää sanottavaa. Intoiluni ovat viime viikkoina tainneet kohdistua lähinnä Audacityyn ja koreografian tekemiseen, joista ei oikein blogin puolelle riitä mielenkiintoista asiaa (mutta sanottakoon nyt, että kevätnäytöksen musiikki on miksattu ja vajaat kaksi minuuttia pitkä koreografiakin on jo voiton puolella). Vuoden 2011 toisen antibioottikuurin jälkeen iskenyt kuivaakin kuivempi yskä tekee vetämättömäksi, kun se ei anna unelle valtaa öisin, eivätkä pöpöt edes lähteneet, joten taas se on kipitettävä kiltisti lääkärille.

Aurinko ja pakkanen on kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin harmaa loskamoska, eikä tarkenemisenkaan suhteen ole suurta ongelmaa. Eksyin UFFille pitkästä aikaa sattumalta viime viikolla, juuri kahden euron päivänä. Mukaan lähtikin sitten kaksi lämmintä villatakkia, siis hintaan kaksi euroa kappale, ja lisäksi muhkea luonnonvaalea villahuivi yhdellä eurolla. Punainen takki on villaa 80% ja Lindexin mallistoa, valkoinen vaikuttaa sataprosenttiselta villalta ja jonkun itse tekemältä. Taidankin kohta jälleen heittää jomman kumman nutun ylle, lähteä piristymään aurinkoisiin maisemiin ja käydä lenkin päätteeksi kaupassa hakemassa jotain hyvää.

p.s. Vihreän inkivääriteen huuruissa saa hyvät iltapäivänaurut näistä vanhoista kuvista. Glambertia en olisi ikimaailmassa tunnistanut, Jared aiheuttaa pyrskähdyksiä muuten vaan ;)
p.p.s. Lisää täällä!

Girl in a Suitcase

"Käydään ihan pikaisesti vaan" -lausahdus kirpparin ohitse kuljettaessa johti aatonaattona mieluisiin löytöihin. Kokoelmasta puuttuville peltipurkeille löytyy aina kavereita, puhumattakaan järjettömästi viehättävistä vanhoista lääkepulloista - joilla tällä kertaa oli jopa järkevä hinta. Samoin allekirjoittanut yritti olla  järkevä ja kykeneväinen itsehillintään hamstraushimossaan ja toi niitä kotiin vain kolme kappaletta, pari jäi hyllyyn. Sanottakoon, ettei olisi mitään toivoa raahata kaikkea taas kotiin pääkaupunkiseudulle. Johonkin täytyy siis vetää raja.

Mutta sitä ei vedetty ihanan, vanhan matkalaukun kohdalle, eikä myöskään 1940-luvun lasimaljan, joka on edellisen postauksen kuvissa se suurempi kaunokainen. Sen sijaan mielettömän mahtavan upea (ylistyssanat eivät riitä) viinilaatikko, jonka kyljessä luki Helsingfors, oli pakko jättää kirpputorille killumaan siitä puuttuvan hinnan vuoksi. Liekö sitten edes myytävänä, argh! Mutta onneksi nämä löydöt lämmittävät sydäntä :)

Treasure hunt

Jostain syystä visiitti kenen tahansa sukulaisen – läheisen tai kaukaisen – luo johtaa aina aarrejahtiin. Jälleen kerran ilostuksen aiheet löytyivät niin kirpparilta kuin lapsuudenkodin kaapeistakin. Alkaa jo kohta hirvittää tämä roinan määrä, mutta hamsteri mikä hamsteri…

1980-luvun lopun englantilaista maitopulloa on onnistuttu pimittämään minulta jo liian kauan. Tiedättehän, kun tuossa saarivaltiossa maito tuodaan pulloissa kotiovelle joka aamu. No, meillä ei muinoin tuota palvelua ollut käytössä, mutta eräänä aamuna milkman jätti jostain syystä pullosen myös meidän rappuselle. Kolmen litran Ihanne-lasipurnukan alkuperä ei ole tiedossa, äidin peruja kuitenkin.

Kasa ilmeisesti venäläisiä, vanhoja, puisia helmitauluja hätyytteli minua kirpputorilla siihen malliin että yksi oli pakko ottaa kotiin. Jokaisessa helmitaulussa oli yhdellä rivillä ainoastaan neljä pallukkaa, kun niitä muissa on kymmenen. Wikipedia tiesi kertoa, että desimaalierottimena käytetyssä tangossa on vain tuo neljä helmeä. Kiintoisaa.

…Suurin jahdin aarteista on punainen Pehtoori-pannu, kahdesta koosta se isompi. Kyseistä emaloitua kapistusta jo liian kauan himoinneena en voinut vastustaa hankintaa, kun se vieläkin oli vitriinissä möllöttämässä. Bongasin kyseisen pannun jo kesällä, mutta hinta vain oli aivan liian kova. Tehtyäni hintavertailua nettihuutokaupoissa ja uudistuotannon saralla (uusi pannu maksaa 159e), totesin, että kyllähän tuo punainen Pehtoori on ihan järkevää ostaa. Ja selkeästihän se minua siellä odotteli, kun ei ollut lähtenyt kenenkään muun matkaan. Köh. Pari paikkausta punaisessa pinnassa eivät haittaa, kun sisältä pannu on moitteettomassa kunnossa – seikka, joka vanhoissa emaliastioissa esiintyy todella harvoin.

Shattering Glass

Vanhan käyttötavaran kokoelma kasvaa, mikä on tietenkin vain ja ainoastaan positiivinen asia! Lääkepurkkeja on kertynyt vuosien aikana muutamia. Nykyään näitä on yhä vaikeampi löytää, ellei satu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Ovat varsin käteviä kaikenlaisten pähkinöiden ja siemenien säilytykseen. Samasta paikasta, kuin muutamat peltipurkit, ovat myös kaksi Papulan Vesitehtaan limonadipulloa. Superihanat lasipullot etsivät vielä paikkaansa keittiössä. Punainen emalikattila on tämän viikon kirpparilöytö. Värikkäät, vanhat kattilat ovat syötävän kauniita, mutta valitettavasti usein käsittämättömän huonossa kunnossa - emalipinta kun kuluu rankassa (tai väärässä) käytössä yllättävän nopeasti. Kerrankin silmiin sattui punainen söpöliini, jonka sisuksissa voisi poreilla sopivasti vaikkapa tomaattikeitto.

Kesäloman loppu häämöttää uhkaavasti, mutta onneksi vielä tänään on tiedossa pientä piknikiä ja syntymäpäiväjuhlintaa :) Aurinkoista viikonloppua kaikille!

1979

Otsikko voisi viitata Smashing Pumpkinsin loisteliaaseen biisiin, mutta ei tällä kertaa. Mummulan vintin kätköistä keväällä löytynyt Muoti + Kauneus -lehti vuodelta 1979 suorastaan huusi päästä kuvattavaksi ihmisten ilmoille. Lehti tarjoaa kuuta taivaalta lupaavia mainoksia, vastauksia  lukijoita askarruttaviin hius- ja meikkiongelmiin, perustietoa perusasuista sekä tietenkin joka tilanteeseen sopivien vaatteiden kaavoja ja teko-ohjeita.

Voimme oppia, että kevään suurin hiustrendi on Cherie Bibi -malli, toisin sanoen rikottu potta.  Marimekon vaatteet ovat perusasuja parhaimmillaan, ja pyöräytettäessä hät'hätää huulipuikosta väriä  huulille käy helposti niin että pehmeän voidemainen huulipuna menee poikki. Vaatteiden teko itse tuntui 31 vuotta sitten olevan huomattavasti edullisempaa kuin nykyisin. Henkkamaukalta saa t-paidan halvemmalla kuin pelkän kankaan kaupasta. Mutta tosimies ja -nainenhan tekee itse sen vuoksi, että haluaa juuri tietynlaisen vaatteen, jota ei kaupasta löydy. Siis kuka nykymies ei muka haluaisi violettia jumpsuitia, häh?

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Ja pikkukuvien sommitteluhan on tarkoin harkittu, Bloggerin mielivaltaisuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

Wear your hair in bunches and your jacket loose

Osa viimeviikkoisista kirppislöydöistä pääsi heti äksönin keskelle tällä viikolla.

Työpäivä & näyttelyn avajaiset. Puuvillainen pallomekko hilautui kohtalaisen ärsyttävästi ylöspäin pitkin sekä legginsejä, että pyöräilyshortseja. Lisätään yksi alushame loputtomalle ompelulistalle.

MEKKO SECOND HAND/ONLY, LEGGINSIT GT, KENGÄT CLARKS

Perjantai-illan kinkkuelämiä siivittävä asu piti kuvata sekin, mutta vaatekriisin jälkeen aikaa ei enää jäänyt kameralla leikkimiseen. Näkyvillä siis vain varpaat.

MEKKO NÜMPH, SUKKIKSET SEPPÄLÄ, KENGÄT VAGABOND

Tänään olimme Salkan kanssa myymässä Vallilan makasiineilla kirpputoriroinaa. Kaikki ei mennyt kaupaksi, joten pari juttua ilmiintynee huuto.nettiin jossain vaiheessa (lue: syksyllä, kun en kuitenkaan aiemmin saa mitään aikaseksi), loput löytävät tiensä sitten UFFin lootaan. Voittoahan en lähtenyt hakemaan, halusin vain omani pois ja vaatteet pois nurkista. Muutama kymppi siis ilostutti kovin, etenkin, kun onnistuin jossain välissä tuhlailemaan juuri ansaittuja euroja - siitäkin huolimatta, etten kiertänyt kirpparia läpi kertaakaan...

Salkan kasasta peräisin siis korkeavyötäröinen musta hame, jonka kaveriksi sain söpön sydänkuvioisen paidan. Violetinharmaa, osaksi silkkiä oleva Mina UK'n tunika on tällä rintavarustuksella hieman telttamallinen, mutta kokeilin jo kuroa sen kiinni vyöllä, ja hyvin toimi!

Superkiitokset Salkalle hyvästä myyntiseurasta - kahdeksan tuntia kului siivillä! :) Terkut myös moikkaamaan tulleille Lauralle ja Nooruskalle!

Nyt tämä koomapotilas hankkiutuu ruuan ääreen ja sen jälkeen salille kuluttamaan viimeisetkin voimat painopakkojen nosteluun. Ciao!

Hearts 'n stuff

Eilisestä semifestaroinnista selvitty. Joinakin päivinä lähes kaikki, mikä voi mennä pieleen, myös menee. Aurinko, viini, mättöruoka ja ystävä kuitenkin saavat kaiken aina kääntymään parhain päin.

Liian lyhyiksi jääneiden yöunien ja epämääräisten aamupäiväunien välissä kipaisin Valtterilla. Näin kesäisin siellä on vähän liiankin helppo piipahtaa, kun aurinko (tai herätyskello) herättää valollaan ja matkaa on vain parisensataa metriä. Himoni kohteena tällä kertaa olivat Lauran sydänkankaat, jotka neiti ystävällisesti olikin laittanut minulle sivuun :) Kiitos! Mutta löytyihän pöytien lomasta muutakin. Ja jos en olisi pakottanut itseäni ulos ajoissa, olisin varmasti raahannut puoli hallia mukanani.

Punainen ja tummansininen sydänkangas. Punaisesta tulee vielä joskus mekko - not a good idea sinänsä, koska noita ompeluprojekteja on työn alla tusinan verran muutenkin. Eivätkä ne koskaan valmistu. Sinisen käyttötarkoitusta harkitaan vielä. Tummansininen vekkihame. Seilorihenkeä! Tämäkin Lauralta. Valkopunainen pallokuvioinen mekko. Osoittautunee käteväksi etenkin sellaisina päivinä, kun töissä huhkimisen jälkeen suuntaa biitsille. Peltipurkit. Kukkakuvioinen tämän päivän saldoa, toinen muutaman viikon takaa. Purkkeja olisi tänään löytynyt enemmänkin, mutta riistohintojen vuoksi jätin suosiolla ostamatta. 15 euroa vanhasta, ei edes kovin kauniista peltipurkista nyt vaan on liikaa. Lukemista. Uutta Kauneus&Terveys-lehteä olen hypistellyt kaupassakin, joten kiva että löytyi nyt 20 sentin hurjaan hintaan. Matrix Extra Strong Hold Mousse. Normaalisti en käytä muotovaahtoa (ei ihan toimi kiharissa hiuksissa), mutta kisakampauksissa se on ehdoton. Ostettu eurolla Nadjalta siis valmiiksi syksyn tapahtumia varten.

Varsin mukava kirpparisaldo etten sanoisi! Ulkona paistava aurinko houkuttelisi lenkille, mutta jostain syystä kuntosali kiinnostaa tällä hetkellä enemmän. Etenkin, kun on päästävä mahdollisimman pitkäksi aikaa pois kotoa, naapurin helvetillisen musiikin kantamattomiin. Räyh. Mutta valoisaa sunnuntaita silti!

Kallt Kaffe

Hoho, Joa taisi viimeksi sanoa, että minun pitäisi perustaa oma peltipurkkiblogi... Tätä menoa ehkä pitääkin :D Jos lasi- ja muovipurnukatkin lasketaan, löytyisi vuoden jokaiselle viikolle helposti oma purkkinsa.

Ja lisää tulee! Nämä ovat eräästä museoksi ristitystä piharakennuksesta, joka vaihtaa omistajaa muutaman viikon kuluessa. Sain kutsun pelastaa erinäisiä kapistuksia hirsiseinien kätköistä. Pauligin punainen purkki löytyy jo hyllystä, mutta nyt sillä on kaveri. Harper's-purkki taitaa olla uudehkoa tuotantoa, ja hollantilaista kaakaota mainostava pikkupurkkikin on ruostunut kiinni. Ihania silti. Huippu on myös Pauligin Aina kahvi -tölkki, jossa on kaikki kahvit vielä sisällä.

Tämä on älyttömän kaunis rasia, vaikka sisältö ei ehkä niin kaunista ole ollutkaan - piipputupakkaa. Historian siipien havinaa on havaittavissa, nimittäin pienehkö purkki on edesmenneen isoisäni vanha. Luultavimmin 60-luvulta ja moitteettomassa kunnossa.

Myös viime viikonlopun kirpparireissulta tarttui yksi purkki mukaan. Se ei tosin ole kovin vanha, mutta kovin söpö pastellisine teekannukuvineen. Kenties näette sen joskus :)

Two of a kind

Peltiset purnukat ovat jostain syystä viime aikoina eksyneet kotiini pareittain. Polka dotsien lisäksi viime viikonlopun löydöt ovat tuplaten herkullisia. Kirpparilta löytynyt ruusupurnukka sai mummulasta kaverikseen toisen, ja samoin jo aiemmin mummun vintiltä löydetty turkoosi rasia löytyi sieltä tavallaan uudestaan.

Yksittäiskappaleina kotiin pääsivät pieni lasinen purkki sekä kirpparilta hankittu suloinen keksejä joskus sisältänyt pitkulainen rasia. Hirvittävissä hinnoissa nuo tosiaan nykyään ovat, mutta onneksi on vielä olemassa vinttilöytöjäkin :)

...Joista mainittakoon vielä oletettavasti 1970-luvun rento nahkapalalaukku sekä vanhat kirjat. Niitä kyllä löytyy kotoa lisää, mutta eritoten hauskaksi koin papan vanhan maantiedon kirjan, jonka painos on vuodelta 1939. Silloin ei paljoa kainosteltu, tummaihoiset olivat neekereitä ja japanilaisten kanssa ei kuulemma mikään muu Aasian kansa voi kilpailla etevyydessä. Nyt jo suljettu Voikkaan paperitehdaskin oli yksi Suomen suurimpia.

Sisustustavaratalo Kasvihuoneilmiö

Pääsiäisenä auton nokka suunnattiin kohti Turun moottoritietä ja ramppia numero 20. Sisustustavaratalo Kasvihuoneilmiö oli kokemisen arvoinen paikka, täynnä mitä ihmeellisempää tavaraa - osan hintalapuissa luki Day tai Sia, mutta mukaan mahtui myös tekokukkia, talonpoikaishuonekaluja, kiinalaista antiikkia, armeijan ylijäämää, leluja, koruja ja astioita. Paratiisi!

Kauppa on rakennettu vanhaan tehdashalliin ja sen kyljessä olevaan entiseen kasvihuoneeseen, jossa on paitsi myytävää ja valokuvanäyttely, myös kahvila. Lounas oli kohtuuhintainen ja maittava ja sitä oli hauska mutustella erilaisilla huonekaluilla sisustetussa tilassa. Etenkin, kun kaikki tuolit ja pöydät olivat myytävänä!

Arvatkaa, meinasinko tulla hulluksi tämän hyllyn kohdalla?! :D Onnekseni asunto on jo täynnä kaikennäköistä roinaa, joten onnistuin hillitsemään itseni, vaikka kapistus jos toinenkin olisi kyllä tahtonut päästä mukaan auton takakonttiin. Erityisesti mainittakoon upea sveitsiläinen upseerin matka-arkku, jolle ei valitettavasti löydy 80 euron arvosta käyttöä... Varsinaisestihan lähdin hakemaan  tummanvihreää puista armeijan arkkua, jota ei löytynyt (tai taisi niitä olla pari, muttei myytävänä). Mutta ei tästä paikasta helposti kyllä tyhjin käsin lähdetä.

Ihana vanha puulaatikko, oletettavasti saksalaista alkuperää (Wein aus deutschen Landen) oli kallein ostokseni parinkympin hinnallaan. Mutta ai että olen happy! Juuri tuollaista olen etsinyt ikuisuuden. Loota pääsi kontrastiksi Palaset-laatikoiden päälle ja sai sisuksiinsa kaiuttimen joka ei ole käytössä. Myös lainassa olevat Gilmoren Tytöt kurkkivat sieltä.

Litran vetoinen sormiliitoksin tehty puinen laatikko. En ole testannut vetääkö se sisuksiinsa itseasiassa kokonaista litraa, mutta punasipulit ainakin viihtyvät siellä hyvin. Valkoinen teeboksi ja New York -aiheinen tarjotin ystävältä, vaaleanpunaisissa kehyksissä tulostettu valokuva, kuvaajana Viggo Mortensen.

Vastine posliinisille popcorn-tekstillä varustetuille kulhoille: emalinen snacks-vati! Kokoa löytyy, joten tästä kyllä kelpaa nauttia leffaillan riksut ja raksut. Näiden lisäksi mukaan tarttui vielä toinen puulaatikko, joka odottaa projektin nimeltä olohuoneen pöytä alkamista. Ja minut tuntien se projekti ei tule valmistumaan ikinä.

Kasvihuoneilmiöön on myös bussikuljetus Helsingin keskustasta, mutta silloin toki täytyy jättää suurikokoisimmat ostokset tekemättä. Sisustuksesta kiinnostuneille voin silti suositella tätä paikkaa lämmöllä :)