Neljä / Four

Pitkästä aikaa teki mieli tarttua blogeissa kiertävään haasteeseen! Tässä vastataan neljään kysymykseen itsestä, kuudessa eri kategoriassa. Ajatuksena on kertoa samalla muistoja vastausten takaa. Haasteen nappasin Kultturelli Matkalaukussa -blogista (joka tosin toteutti haasteen ajat sitten).

Neljä paikkaa, jossa olen asunut

KUUSANKOSKI

Synnyinkaupunkini ja se, jossa lopulta kävin kouluvuodet aina toisesta luokasta alkaen lukion loppuun saakka. Pieni paikkakunta, jota ei kaupunkina ole kuntaliitosten myötä enää olemassa. Kuten aina, pieniin kaupunkeihin liittyy toki tietynlaista sisäänpäinlämpiävyyttä ja kapeakatseisuutta, mutta onneksi olen itse kasvanut ja kasvatettu avarakatseiseksi pienestä pitäen. Kuusankoskella oloni on levollinen, olihan se niin pitkään kotini.

CHESTER

Luoteis-Englannin kaupunki, jolla on pitkä historia. Kaupungin vanha keskusta koostuu keskiaikaisista kauppakujista, ja kaupunkia itseään ympäröi muuri. Wikipedia tietää myös kertoa asioita, joita minä en tiennyt tai muistanut, kuten että kaupungin rakensivat alunperin roomalaiset (siellä on mm. suurin Italian ulkopuolinen amfiteatteri), ja jo pitkään se on ollut varakkaiden asukkaiden suosiossa. Asuimme täällä 1980-luvun lopulla pari vuotta, ja nuo vuodet ovat muokanneet identiteettiäni enemmän kuin uskoisi. Sielultani olen aina puoliksi brittiläinen, olivat vanhempani miten umpisuomalaisia tahansa. Kenties siksi myös kaipaan maahan aina uudelleen ja uudelleen.

OULU

Saadessani vuonna 2002 kirjeen, että olen saanut opiskelupaikan arkkitehtuurin osastolta Oulun yliopistosta, pääsi minulta itku. Ouluun! En halunnut niin kauas! Olinhan hakenut ykkösvaihtoehtona Tampereelle samalle alalle, rakastin Tamperetta. Toiselle puolelle Suomea vei kuitenkin tieni, ja vaikka kaupungissa on hurjan paljon kehitettävää, on täällä myös hyviä asioita - kuten kaikkialla muuallakin. Välillä kävin Etelä-Suomessa, ja palasin taas Ouluun.

HELSINKI

Valmistumisen kynnyksellä halusin pois Oulusta, halusin ystävieni ja perheeni lähelle, uusia kokemuksia. Muutin siis Helsinkiin samana vuonna kuin valmistuin. Sain suurehkon, viihtyisän yksiön kohtuuhinnalla Alppilasta, ja asuin kyseisessä kämpässä koko sen viisi vuotta, jonka etelässä olin. Rakastin Alppilaa! Se on aivan Kallion kyljessä, mutta rauhallisempi. Lintsi oli käytännössä takapihallani, puistot niinikään vieressä, kolmosen ratikka kulki ikkunan alta. Ja koska kolmonen kulki ratikoista kaikista myöhimpään, pääsi keikoilta kotiin vaivattomasti. Välillä ikävöin tänne paljon.

Neljä paikkaa, jossa olen ollut töissä

ARKKITEHTI

Ammatiltani olen ollut arkkitehti yli yhdeksän vuotta jo, ja sitä ennenkin useita kesiä ja talvia meni avustavan arkkitehdin hommia paiskiessa eri toimistoissa opiskelujen ohella. Itseasiassa olin assistenttina kouvolalaisessa suunnittelutoimistossa jo ennen opiskeluni alkamista. Vähän ihmettelen, miksi silti hain vielä opiskelemaankin, mutta... Koen alan ristiriitaisena, eniten järjettömien rakentamisaikataulujen ja -kustannusten vuoksi, ja vasta viimeisen vuoden aikana olen kerännyt itselleni tarpeeksi ammatillista itseluottamusta. Enää en haaveile toisesta alasta joka päivä. Sen sijaan haaveilen alan radikaalista muutoksesta sellaiseksi, mitä se on joskus ollut - luovaksi ja arvostetuksi työksi.

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄ

Olen aina ollut siistin sisätyön tekijä, ja useita kouluaikaisia kesiä olin töissä suuren insinöörifirman listoilla. Työ sisälsi pääasiassa kokouskahvituksia, lähetin hommia, järjestelyä ja muuta yleistä toimistosälää. Kerran järjestin isäni (firmassa töissä) saamat käyntikortit aakkosjärjestykseen. Talkin' about vastuu.

VALMENTAJA

Aloitin kilpacheerdancen valmentamisen vuonna 2011, harrastettuani lajia sitä ennen viitisen vuotta. Aloin valmentaa omaa joukkuettani, missä itsekin tanssin, osittain ajan säästämiseksi (Helsingin sisällä saattaa matkoihin kotoa treenipaikalle ja takaisin kulua yllättävän paljon aikaa), ja osittain siksi, koska halusin valmentaa nimenomaan aikuisia. Oulussa olen sittemmin valmentanut myös cheertanssin alkeisryhmää sekä juniori-ikäisiä tanssijoita. Pidän valmentamisesta hurjasti! On ihanaa nähdä, kun valmennettavat kehittyvät ja nauttivat. Jos minulla olisi enemmän aikaa, en olisi valmentamista lopettanutkaan. Sen huono puoli on ehdottomasti se, että se ottaa aika paljon. Päivätyön ja oman urheilun lisäksi millekään mulle ei olisi enää jäänyt yhtään aikaa.

LASKUVARJOHYPYN SM-KISAT

Käydessäni työpaikkoja läpi, huomasin, että en ole kovin montaa erilaista työtä tehnyt... Tämä laskuvarjohypyn SM-kisojen jobikin oli lähinnä talkoo- tai hyväntekeväisyystyötä, mutta jonkinlaista työtä kumminkin. Ehkä minun ansiostani kahvilatiskiltä välipalaa hakeneet eivät kuolleet nälkään ja saivat vielä vaihtorahaakin. Erilaisia talkoo- ja muita töitä on tullut tehtyä tanssinkin nimissä, kuten inventaarioita.

Neljä paikkaa, jossa olen käynyt

KRUGERIN KANSALLISPUISTO

About miljoona vuotta sitten (eli 2006) olin safarilla Etelä-Afrikassa. En itsenäisesti olisi ikinä varmaan päätynyt moiselle reissulle, mutta lähdin isän ja hänen "uusioperheensä" kanssa matkaan päiväntasaajan tuolle puolen. Retki jäi kyllä mieleen! Missään kevyissä teltta-asumuksissa ei oltu, vaan laadukkaissa majoituksissa ympäri Etelä-Afrikkaa. Päivisin ajeltiin ympäri savanneja bongaamassa kirahveja, seeproja ja sarvikuonoja. Leijonia ei valitettavasti nähty, mutta vihreänä hohtava kameleontti kyllä. Kaikeksi onneksi en myöskään törmännyt black mambaan, supermyrkylliseen käärmeeseen, joista meitä varoitettiin useaan otteeseen. Tai hippoihin, joita lymyili erään majoituspaikan viereisessä joessa. Siksi ikkunoissa oli kalterit.

NEW YORK CITY

Hyvin kauan olin haaveillut Nykiin pääsystä, kun kaveriporukalla sinne muutamia vuosia sitten lähdimme. Oli huikeaa kävellä High Linea pitkin, kiivetä pilvenpiirtäjään katsomaan auringonlaskua ja nähdä Carrie Bradshawn'n kotiportaat. Lempparipaikkoihin lukeutuivat ehdottomasti Brooklyn ja Williamsburg, jotka kaikessa hipsteriydessään olivat lämminhenkisiä ja rentoja. Toivottavasti vielä joskus päädyn kaupunkiin. Sillä kertaa haluaisin ehkä kokea sen talvella, vaikka olenkin kuullut, että siellä on silloin järjettömän koleaa.

ISLANTI

Maagisin paikka, jossa olen koskaan käynyt, ja jonne ehdottomasti aion vielä joskus mennä! Nämä kuvat odottavat vielä blogiin pääsyä (vaivaiset 3 vuotta reissun jälkeen), mutta kerrottakoon sanoin, että sympaattisempaa ja kauniimpaa saarta saa hakea. Keskellä kesää tarvitaan villa- ja kuorikerroksia, mutta kaikki ne mustat hiekkarannat, lupiini- ja sammalpellot, mereen turkooseina palasina valuvat jäätiköt ja kuumat lähteet, joissa lillua. Taivas!!!

KÄSIVARREN LAPPI
Toissa kesänä kävin ns. aikuisten oikeasti vaeltamassa, tosin silloinkin reilusti alle 20 kilometriä, mutta kuitenkin ihka oikeassa maastossa. Ei reilusti tallattuja polkuja, ei huusseja, ei laavuja, vain Lapin maisemaa silmänkantamattomiin. Puroja, Saana, harvinaisen helleaallon herättämiä paarmoja ja hämärän laskeuduttua kuoritakkia vasten kopisevia hyttysiä. Luonto tulee minusta monesti turhan lähelle, sillä en oikein siedä ötököitä, eikä minulla ole minkäänlaisia survival skillsejä kaupungin ulkopuolella (jos sielläkään). Silti se hetki, kun kömmit teltasta ulos aamuaurinkoon, peset kasvosi jääkylmässä purossa ja alat suunnitella kahvin keittoa, on jotain, mitä on vaikea pukea sanoiksi.

Neljä ohjelmaa, joita olen seurannut tv.stä

GAME OF THRONES
Oletan, että tähän sarjaan lasketaan myös ns. nykyajan tv, eli suoratoistopalvelut. Game Of Thrones on yksi kaikkien aikojen suosikeistani, sillä sarja on kokonaisuudessaan vaan niin mieletön.Ensimmäisen kauden näin putkeen leffateatterissa (mahtava kokemus! vaikka takapuoli olikin kovilla), viimeistä jaksoja odotan kauhulla ja kieli pitkällä. En halua, että se loppuu.

ER
Vanha suokkari, jonka haluaisin katsoa alusta asti uudestaan, mutten ole saanut aikaiseksi hankkia sitä mistään (enkä varsinkaan haluaisi ostaa DVD-boksia kaapin täytteeksi). Minulle Teho-osasto on ainoa oikea sairaalasarja. (Hox - tiedättehän muuten tuon ärsyttävän ongelman suomennoksessa? ER ei suinkaan ole suomeksi "teho-osasto", vaan päivystys. Teho-osasto on ICU. Argh.)

ALLY MCBEAL
Kuka muistaa neuroottisen Allyn? En kuolemaksenikaan enää muista, mikä tässä sarjassa vetosi, sillä nykyään en varmaan jaksaisi tanssivia vauvoja ja Richardin kaulafetissiä sekuntiakaan. Ehkä se oli juuri se neuroottisuus. Kaikki ei ollut pelkkää kiiltokuvapintaa.

YÖKYLÄSSÄ MARIA VEITOLA
Nykytelevisiosta en seuraa juurikaan mitään, sillä helpommin ja varsinkin omaan aikatauluun sopivammin kaikki löytyvät erinäisistä suoratoistopalveluista. Lisäksi teevee on jo vuosia tarjoillut pääosin erilaista realitya, joka menee hömpötyksenä, muttei jaksa kiinnostaa loppuun asti. Sitten on nämä poikkeukset. Maria Veitola on mielestäni kiinnostava toimittajana ja ihmisenä, ja onkin yksi idoleistani. Hän uskaltaa olla oma itsensä ja sanoa asioita ääneen, tarttua epäkohtiin, mutta olla empaattinen.

Neljä ruokaa

TEXMEX

Rakastan meksikolaisia ja texmex-mausteisia ruokia. Fajitat, tacot, enchiladat, quesadillat, samoista aineksista tehdyt salaatit - you name it.

SALAATIT

...Mistä päästäänkin niihin salaatteihin. Lähes kaikki saldet ovat mielestäni maukkaita, ja usein työpäivän lounaaksikin kasaan lähikaupan salaattibaarista itselleni kulhollisen. Parasta yleensä ovat lohi-, juusto- ja kasviperäinen proteiini -saldet.

SUSHI-/POKEBOWL

Sushi on nannaa, ja vielä enemmän pidän siitä kulhomuodossa - koska se on helpompaa syödä, ja varsinkin helpompaa tehdä itse. Siitä on aikaa, kun ensimmäisen kerran tutustuin sushiin, ja silloinkin kantapään kautta. Luulin tukholmalaisen lounasbuffan vihreän mönjän olevan avokadotahnaa, ja auta armias, kun vedin sitä kokonaisen lusikallisen suuhuni.

KORIANTERI, HERKKUSIENET, SELLERI, POSSU

Olen lihaa lukuun ottamatta melko kaikkiruokainen. Lapsena olin huomattavasti nirsompi, mutta nykyään pyrin aina maistamaan kaikkea etenkin, jos ruokaa minulle tarjotaan. Ruokia voi syödä, vaikkei niistä tykkäisikään. On kuitenkin muutamia asioita, jotka mieluummin noukin pois annoksestani, kuin laitan kurkusta alas.

Neljä juomaa

VESI
Juon oikeastaan lähes yksinomaan vettä. En pidä sen kummemmin mehuista tai limsoista (koska sokerilitkut, tai vielä pahempaa, aspartaamilitkut, plus hiilihapot), ja maitoa en todellakaan juo. Toki joskus herkuttelen myös limsalla.

PIIMÄ
En siis juo maitoa, en ole juonut vuosikausiin, mutta piimää hairahdun joskus ottamaan. Siis ehkä kerran puolessa vuodessa, kun pysähdymme Suomen turneellamme ABC'n lounaalle.

OLUT
En ole koskaan ollut oluen ystävä. Viimeisen vuoden sisällä olen kuitenkin ostanut olutta useamman kerran, hämmentävää! Kaikki tämä johtuu siitä, että löysin sourin - makeahkon ja kirpeän hedelmäisen oluttyypin, joka sopii suuhuni huomattavasti lagereita ja muita paremmin. Harmi, että kyseiset juomat eivät yleensä ole gluteenittomia. Vaikka eipä sillä, harvemmin niitä saan muutenkaan juotua kuin max. yhden pullollisen. Niin oluen ystävä en vielä ole.

FENTIMAN'S ROSE LEMONADE
Kun harvoin ostan limonadia, on se ruusulimonadia. Parasta! Tai ainakin toiseksi parasta heti Dr. Pepperin jälkeen. En oikein osaa päättää, kumpi on parempaa. (Ehkä ruusulimsa, koska siinä on lähtökohtaisesti vähemmän hiilihappoja. Röyh.)



Haasteeseen saa tarttua ken vain!

* Kuvituksena mainitun Afrikan matkan kuvia, ikivanhalla digipokkarilla otettuja ja editoimattomia.




Sorry, Finnish only this time. Just babbling about random stuff in form of a blog challenge. :)

Instant summer

Cosy Home -Saija haastoi jokin aika sitten kertomaan menneen kesän muistoista seitsemällä kuvalla ja sanalla. Ensimmäistä kertaa blogin historiassa turvaudun instagram-otoksiin, sillä puhelimen ollessa useimmiten helpommin näppien ulottuvissa kuin järjestelmäkameran, tallentuvat siihen hetket lähes sellaisinaan. Tällainen oli minun kesäni 2013.

Jäätee / ice tea

Tukholma / Stockholm

Polkupyöräily / cycling

Parhausaamupalat / best breakfasts ever

Hääkuvaukset / wedding photography

Flow Festival

Aurinko / the sun

Talvihan on toki jo pitkällä (vaikka etelässä lumi vielä antaakin odottaa itseään), mutta napatkoon haasteen se, ken haluaa palata hetkeksi auringonpolttamiin muisteloihin. :) Ehdottaisin ainakin Heidiä ja Meeriä!

Saija from Cosy Home blog dropped a challenge some weeks ago: tell about your summer memories with seven pictures and words. So here's my summer 2013 via instagram.

Auringonpaistetta syksyyn

Emmiltä sain tunnustuksen, kiitos!

Ja vastaukset kymmeneen kysymykseen:

01 Suosikkiväri - musta, pinkki, harmaa, punainen, valkoinen, mintunvihreä, keltainen... Riippuen kontekstista. 02 Suosikkieläin - mikä tahansa söpö! Lumileopardi, koala, kuutit... 03 Suosikkinumero - 21, 7, 11, 5, 3, 33, 27. 04 Suosikki alkoholiton juoma - vesi, Dr Pepper, tee, cafe latte. 05 Facebook vai Twitter - äh. Feissi on parempi yhteydenpidon kannalta, mut Twitter on söpömpi. 06 Intohimosi - *insert loputon lista*. 07 Saada vai antaa lahja - molempia, jos lahja osuu kohdalleen. Mutta antaa. 08 Suosikkikuvio - sydän, pata, ympyrä/pilkku. Monimutkaisemmista mitkä tahansa kivat silhuetit. 09 Suosikkiviikonpäivä - perjantai ja lauantai. 10 Suosikkikukka - kalla, auringonkukka, orkidea. En erityisemmin ole kukkaihmisiä.

Olen tylsä ja kiireessä jätän jakamatta, anteeksi. Kuvat mummulta tuotuja aarteita.

I got an award from Emmi, thanks! With it also came a challenge to answer 10 questions.

01 Favourite colour - black, pink, grey, red, white, mint green, yellow... Depending on the context. 02 Favourite animal - anything cute! Snow leopard, koala, seal pups... 03 Favourite number - 21, 7, 11, 5, 3, 33, 27. 04 Favourite non-alcoholic drink - water, Dr Pepper, tea, cafe latte. 05 Facebook or Twitter - blah. FB is better for staying in touch with friends, but Twitter is cuter somehow. 06 My passion - the list would be huge! 07 To give or to get a present - both, but maybe giving more. 08 Favourite shape - heart, spade, polka dots. Any nice silhouette actually. 09 Favourite day of the week - Friday & Saturday. 10 Favourite flower - hardy arum, orchid, sunflower. I'm not that into flowers.

Sweetness, sweetness

Oijoi, suloisilta blogisteilta, Cosy Homelta ja Chatrinilta, saapui luokseni cupcake-tunnustus :) Kiitän! Ja lähetän vaaleanpunaiset sokeriunelmat teille takaisin!

Tunnustukseen liittyy tottakai haaste, jossa pitää vastata kolmeen kysymykseen.

Lempiväri.

Musta. Pinkki. Valkoinen. Punainen. Harmaa. Mintunvihreä. Keltainen... Oikeastaan melkein mikä tahansa väri menee oikeassa tilanteessa, mutta mainittuja löytyy elämästäni varmasti eniten. Niin ja armeijanvihreää. Ainoa superinhokki on beige.

Lempiruoka.

Lohi, eritoten grillattu. Vuohenjuusto, eritoten grillattu. Molemmat mieluiten hyvän salaatin kanssa. Lähes mikä tahansa juusto, punajuurikeitto, sushi, karppileipä, smoothiet... Suklaa.

Paikka jonne haluaisin matkustaa.

Uudestaan lähes kaikkialle - ikuinen ikävä on Britteihin ja New Yorkiin. Vielä tuntemattomista Tokio pitäisi ehdottomasti joskus valloittaa, samaten kenties jokin Australian kolkka ja Yhdysvaltain länsirannikko. Islanti!

Jaan tunnustuksen eteenpäin niille bloggareille, jotka ovat olleet mukanani kesän riennoissa tavalla tai toisella - kiitos!!

Geek Is The New Black

No Girls You Never Know

Silent All These Years

Säv. San. Sov.

Helmiä & Pippuria

...sekä elämän kulmikkuutta tutkiskeleva Nonchalance :)

I got a cupcake award from two gorgeous bloggers, thank you!! With the award came three questions.

Favourite colour. Black, pink, white, red, grey, mint green, yellow... Almost everything goes in the right context. Except beige.
Favourite food. Salmon (esp. grilled), goat cheese (esp. grilled), salads, lots of other cheeses, beetroot soup, sushi, homemade low-carb bread, smoothies... And chocolate of course.
A place I want to visit. I'll always miss Great Britain and New York, but from the places I haven't visited yet, I'd definitely like to travel to Tokyo/Japan, Australia, Iceland and the West Coast of the US.

Fragments

Kevään ja kesän aikana haasteita on nakattu monelta suunnalta, en vain ole saanut aikaseksi tarttua niihin ennen kuin nyt. Kuvapainotteisia ovat!

Ihana Chatrin haastoi kaivamaan kuva-arkistosta neljännen kansion neljännen kuvan. Koska olen tehnyt meemin aiemminkin ja haaste olisi osunut tällä kertaa tismalleen samaan kuvaan, yritin valita neljännen kansion neljännen kuvan kansiolistan toisesta suunnasta katsottuna. Blogissa aiemmin julkaistu oli sitten sekin kuva! Joten päädyin valitsemaan neljännentoista kansion neljännen kuvan - sitä ei ainakaan ole täällä ennen nähty ;) Tärähtänyt, vähän pelottavakin ihmeotos Don Johnson Big Bandin keikalta Oulun 45 Specialista vuodelta 2006.

Bemary puolestaan kaipasi kuvaa, joka saa hymyn huulille. Kyseessähän oli alunperin Samsungin ja Indiedaysin kampanja, joka on kylläkin umpeutunut ajat sitten, mutta ei välitetä pikkuseikoista. Menee vähän musiikkipainotteiseksi, mutta keikalta tämäkin kuva - Manboy NRJ'n studiossa tammikuussa 2010. Hekotan niin, etten voi katsoa kameraan - ei siis voi olla mutrusuuna tämän nähdessään! (Ja joo, on taidettu nähdä blogissa aiemminkin)

Lisäksi Duvessa nakkasi Stylish Blogger Awardilla. Senkin olen saanut joskus aiemmin, joten tällä kertaa tyydyn kiittämään ja kumartamaan! Ja lisäämällä sen kunniaksi vielä yhden kuvan. Se olkoon viime perjantain tunnelmia seuraten napsaistu sitä edelliseltä Manic Street Preachersin keikaltani. Eli Qstock 2008 ja ihana Nicky Wire pinkeissä pöksyissään ♥ Palataan siihen perjantaihin tulevalla viikolla!

I've gotten some awards from other great bloggers, a thousand thanks! The first one wanted me to reveal the fourth picture from the fourth folder from my computer's picture album. I've actually done that before, so I decided to pick the fourth photo from the 14th picture folder ;) It's from Don Johnson Big Band's gig in 2006.

The second challenge was about posting a pic that makes you smile. I chose a photo from Manboy's gig in January 2010 at a radio station. No-one can be grumpy seeing this!

With the third award you're supposed to list seven things about yourself. I've done this at least once before, so I'll just post another pic to celebrate the award ;) It's Nicky Wire from the Manic Street Preachers! The pic is from 2008.

Hey You!

Joa ja tiinanen heittivät molemmat haasteella!

Kuka?

Kuplana tunnettu lapsenmielinen tosikko. Jalat maassa ja pää pilvissä. Diplomaattinen ja äärimmäisyyksiin menevä. Maaninen ja depressiivinen. Norsu ja keijukainen. Peikko ja prinsessa. Arkkitehti ja wannabe-tanssija. 

= Ristiriitainen fanityttö, joka peloistaan huolimatta katsoo maailmaa avoimin mielin.

Mitä?

Estetiikkaa monessa muodossa, popkulttuuria, iloa niin silmille kuin korvillekin, kokeiluja ruoan ja muodin maailmassa, tuunausta, mielipiteitä, inspiraatiota. Mitä tahansa mieleen putkahtaakin. Päiväkirja kiinnostavista asioista, ei niinkään omasta päänsisäisestä maailmastani.

Missä?

Työpöydällä, yksiössä, hissittömän talon neljännessä kerroksessa Helsingin itäisessä kantakaupungissa.

Millä?

Vaaleanpunaisella Vaio-lapsella, joka vaatisi Wintoosan uudelleen asennusta. Kamerana pääasiassa Nikon D3000 + 35mm f/1.8 (tai harvoin kittiputki 18-55mm), festareilla ja keikoilla joskus käytössä myös Olympus SP-560UZ.

Milloin?

Työpäivinä iltaisin, vapaapäivinä päivisin, usein myös ajastettuna. Ideoita voi vihkoseen tietysti kirjata vuorokaudenajasta välittämättä.

Haastetta en jaa eteenpäin, ottakoot sen vastaan ne ketkä haluavat :)

Kuvituksena tässä mielikuvituksen puutteen vuoksi joitakin koruja. Joku joskus sata vuotta sitten pyysi tekemään postauksen koruistani - se on valitettavasti mahdotonta, koska noita killuttimia on jokseenkin paljon... Näissä kuvissa murto-osa eli ne, jotka sattuvat roikkumaan seinällä olevista nauloista.

Ja tästä tuli mieleeni, että sinä Anonyymi joka joskus pyysit minua kuuntelemaan My Chemical Romancen vanhempaa tuotantoa, olen sitä jopa tehnyt - en vain ole saanut aikaseksi vastata mitään. Sinänsä siis Black Paradea edeltävät lätyt kuulostavat tietysti vähemmän tehtailuilta ja aidommilta, jos niin nyt voi sanoa, mutta musiikkityyli ei ole omien mieltymysteni mukainen. Plus sitten on edelleen se Gerard Wayn ääni, joka tökkii vähän liikaa... Joten tyydyn toteamaan, että kaikesta huolimatta Black Parade on MCR'n levyistä paras, jos nyt joku pitää valita :) Kun en bändiä oikeastaan ikinä kuuntele, niin vähän vaikea tehdä tällaisia valintoja. Sen sijaan tämä uusin tekele vaikuttaa sen verran mielenkiintoiselta, että pääsee kuunteluun heti kun ennätän keskittyä asiaan! Vähän liikaa näitä hyviä levyjä taas tullut ulos viime aikoina...


Pssst. Katalta sain vielä Gorgeous Blogger -tunnustuksen, johon liittyvän haasteen olenkin tehnyt aiemmin. Kiitos!! ^___^

Gorgeous, baby, gorgeous

Kiitos Mari ihanasta palkinnosta! Ja kuten yleensä, tunnustukseen liittyy myös haaste, joka on tällä kertaa kysely.

Milloin aloitit blogisi?

Tammikuussa 2009.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Kaikesta, joka kiinnostaa minua itseäni joko hyvässä tai pahassa. Muiden muassa populaarikulttuuri, tyyliasiat, maukkaat ruuat, terveys ja välillä yhteiskunnalliset probleematkin kuuluvat aihealueeseen. Pääpaino on kuvilla.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
En usko että mikään. Makuja on monia, ja jos joku tykkää minun blogistani, niin hyvä niin :)

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Koko ikäni olen vuodattanut itselle tärkeät asiat kirjeisiin ja päiväkirjaan. Innostuin julkisesta blogista monen vuoden Livejournalin käytön jälkeen. Myös LJ-päivikseni oli aluksi julkinen, mutta enemmän päiväkirjamainen kuin twilight cola, ja lopulta kirjoitin sinne lähinnä suljettuja merkintöjä. Itse saan runsaasti inspiraatiota erilaisista blogeista ja ajattelin, että oma sellainen voisi toimia ikään kuin muistikirjana näille inspiksille, visuaalisessa mielessä, ja toivon mukaan inspiraationa myös muille.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

En oikeastaan mitään. Ajoittain huomaa, että ei ole kirjoittanut tietyistä aiheista pitkään aikaan ja haluaisi palata niihin, mutta jos niistä ei sillä hetkellä ole mitään sanottavaa, niin sitten ei ole. Joskus myös mietin, olisiko mukavampaa rajata blogi tiettyihin aiheisiin. Sitten taas hoksahdan siihen, että minulla ei olisi tarpeeksi sanottavaa yhdestäkään yksittäisestä aiheesta, vaan tykkään pikkuisen kaikenlaisesta, ja siksi blogikin on melkoinen sekasikiö erilaisia asioita. Useista aiheista kirjoittamisella pysyy myös oma mielenkiintoni paremmin yllä :)

Maailma on täynnä upeita bloggaajia, joista tunnustuksen saajiksi valitsin tällä kertaa listani uusimmat tulokkaat: Valkoista Pellavaa, Kolmas Kerros sekä Poplaari!

Blow Up A Rainbow

Varpunen haastoi etsimään tutusta ympäristöstä kauniita asioita ja esteettisiä yksityiskohtia. Itse koin tehtävänannossa olevan kyse nimenomaan rakennetusta ympäristöstä muutaman korttelin säteellä omasta kodista, mutta voi olla että rajasin aiheen turhankin tiukkaan. Toissaviikon auringossa tuli kuitenkin otettua seuraavanlaisia räpsyjä:

Haastan mukaan ainakin kuvailevat blogisiskoni Mikaelan, J'n, Ravenwavesin ja Ainin, mutta toki kuka tahansa voi haasteen itselleen napata! :)

Lisää seitsikoita

Chatrin jakoi seitsemän paljastusta vaativan tunnustuksen, tai oikeastaan kaksi. Kiitos! Koitetaan nyt sitten vielä kerran kaivaa syövereistä asioita, jotka voisi olla parempi jättää kertomatta.

01 Tajusin vasta muutama viikko sitten, että Rednex = rednecks, punaniskat. Miten ääliö voi ihminen olla. -- Tai tarkemmin ajateltuna, olen ehkä saattanut tajuta asian aiemmin, mutta unohtanut sen aivan täysin :D Ostetaan uudet aivot...

02 Opin ajamaan polkupyörällä todella myöhään. Väitän syynä olevan sen, etten yksinkertaisesti tarvinnut pyörää aiemmin - pääsin joka paikkaan aina kävellen, pidemmät matkat autolla. Eikä kouluun edes saanut ensimmäisillä luokilla kulkea pyörällä.

03 Niinikään opin vasta muutama vuosi sitten, mitä tarkoittaa termi koivuniemen herra. Ilmeisesti sillekään tiedolle ei vaan ollut käyttöä aiemmin.

04 Minulla on omituinen tarve (johtuen todennäköisesti ammatistani) lähes jokaiseen uuteen huoneistoon mennessäni pohtia, miten sisustaisin sen omaksi kodikseni. Tämä koskee niin toisten ihmisten asuntoja kuin pieniä liikehuoneistojakin.

05 Jos joku ei vielä tiennyt, minulla on maailman ääliöin naapuri. Tätäkin kirjottaessa ei riitä, että olen asuntoni perimmäisessä nurkassa ja koneelta kuuluu musiikki, vaan on täytynyt sulkea keittiön ovi, jonka takana pauhaa liesituuletin. Kaikki tämä vain siksi, että saisin sen idiootin erittäin huonon musiikkimaun suljetuksi hetkeksi pois elämästäni. Silti bassot kuuluu tajuttoman hyvin läpi. *insert kirosana*

06 En osaa sukeltaa. Nenään menee aina vettä tein mitä tahansa, ja tämä onnistuu ihan vaan suihkussakin (!). Ei myöskään ole mitään toivoa, että pystyisin pitämään silmiä auki veden alla. Täsä voi päätellä, että en ole käynyt uimakoulua, mutta olen silti kohtuullisen hyvä uimaan. Lisäksi pienenä sukeltelin paljonkin, apunani uimalasit ja 'nenänpidike' :D Eipä tarvinnut varoa!

07 Olen joutunut valheenpaljastustestiin, tosin ihan vaan lukion psykologian tunnilla. Kuolemaksenikaan en muista, tuottiko testi lähellekään oikeita tuloksia.

Bonus Leffat jäävät aina aika jännästi päälle. Black Swanin jälkeen kuljin kotona kevyesti, gracefully, ja välilä varpaillani. Samoin Natalie Portmanin tietyt ilmeet jäivät jotenkin omalle naamalleni. Sama toistuu kaikkien teatterissa katsottujen elokuvien kanssa, kotiruudulla ei samaa efektiä ole.


En tällä kertaa jaa tunnustuksia sen kummemmin eteenpäin, sillä jokainen seuraamani blogi (ja varmasti lisäksi moni muukin) ne ansaitsee :)

Seven

Silloin, kun elämässä ei tunnu tapahtuvan mitään, kyseenalaistaa helposti myös blogin pitämisen mielekkyyden. Mistä kirjoittaa, kun arki on samaa päivästä toiseen? Tai kun päivät pitävät sisällään ei-niin-kivoja asioita, kuten liian aikaisia herätyksiä huonosti nukuttujen öiden jälkeen, tai hautajaisia, jossa allekirjoittanut on tälläkin hetkellä (postaus ajastettu)? Onneksi sain Paivilta tunnustuksen piristämään tylsiä ja ikäviä talvipäiviä, kiitos! Tunnustuksen mukana tulee haaste, jossa pitää paljastaa itsestään seitsemän asiaa, joita kukaan ei tiedä. Olen tehnyt paljastuksia aiemminkin, joten katsotaan, mitä uutta saisin tällä kertaa irti...

01 En tiedä mitään kamalampaa fyysistä kidutusmuotoa kuin nielunäytteen ottaminen. Olen tämän syksyn ja talven kuluessa joutunut siihen ensimmäistä kertaa elämässäni, kahteen otteeseen. Oksennusreaktioni on herkkä ja hoitaja joutuu kurottamaan kurkkuuni monta kertaa kunnes saa tarvittavan näytteen otettua, koska vaistomainen reaktioni on työntää hänen kätensä pois nieluni lähettyviltä. Puhumattakaan siitä, miten kyyneleet valuvat silmistäni heti ensimmäisen yrittämän jälkeen. Ki-du-tus-ta.

02 Haluaisin olla mukana Glee clubissa - tanssia, laulaa, esiintyä musikaaleissa. Mistä löydän sellaisen aikuiselle, joka hylkäsi lauluharrastuksen ajan ja mielenkiinnon puutteessa kymmenisen vuotta sitten?

03 Olen monesti ollut Amazonin sivuilla hyvin lähellä Roswell-nimisen tv-sarjan dvd-boksin klikkaamista ostoskoriin. Jostain syystä olen vielä pidättäytynyt - alitajunta kai yrittää kertoa, että uusintakatselu voisi tehdä ajan kultaamasta sarjasta muistoja huomattavasti surkeamman. Ehkä joku päivä rohkaistun.

04 Rakastan koruja. Yläasteella ja lukiossa oli kausi, jolloin käytin lähes yksinomaan tiukahkoja puuhelmiä ja tein niitä usein itse. Sen jälkeen käytin pitkään pitkiä helminauhoja, puisia tai muovisia. Viime vuosina pitkiä riipuksia on eksynyt nauloista roikkumaan taas uudelleen ala-asteen jälkeen. Kauniita koruja on maailmassa niin paljon! Eräs uusimmista on kuvassa näkyvä kuluneen kullan värinen peilikoru, joka on saatu blogipikkujouluissa ja peräisin Koruharakasta.

05 Pidän seinäkalantereista, jotka ovat mustavalkoisia, graafisia ja sympaattisia. Viime vuonna seinällä roikkuivat Muumit, tänä vuonna Suicide Bunniesit.

06 Minun on hyvin vaikea vastustaa pianon ääntä. Oli kappale miten huono tahansa, jos siinä on mukana piano, nousee sen status listassani heti korkeammalle. Toinen tällainen soitinryhmä on jouset, joiden kohdalla arvostus tosin riippuu pianoa enemmän myös toteutustavasta.

07 En voi käsittää ihmisiä, jotka eivät ole koskaan eläissään nähneet alkuperäistä Star Wars -trilogiaa. Sen sijaan itsellä on moni klassikko näkemättä, muun muassa Kummisedät.

Ei tullut kovin ihmeellisiä asioita, pahoitteluni, alkavat ilmeisesti luurangot loppua kaapista ;) Viime aikoina olen tutustunut moneen uuteen elokuva-aiheiseen blogiin. Jos sekä niistä että vanhoista tuttavuuksista lasketaan pois ainakin ne, joille Paivi jo antoi tunnustuksen, haluan jakaa tätä palkintoa seuraaville: Damn Good Coffee, My Movie Blog, Life is like Chocolat, Entertaining or Else, Elokuvista, Miss Movie Hunter sekä Jukebox in my head :)

Ystävyyskapula

Maria heitti ystävyyskapulahaasteella! Jotenkin taas vaan jumahdin tän kanssa.

1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen “Mikä sinusta tulee isona?”

Ihan pienenä halusin olla balettitanssija, trapetsitaiteilija tai hengenpelastaja. Sittemmin kuvioihin tulivat mukaan laulajan, näyttelijän, muotisuunnittelijan, muotitoimittajan ja arkeologin ammatit. Aika kauaksi sitten loppujen lopuksi päädyin.

2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareitasi?

Näitä on paljon! Muumit, Alfred J. Kwak, Tao Tao, Maija Mehiläinen, My Little Pony, Halinallet, Olipa Kerran Elämä, Count Duckula, Dr. Snuggles, Teenage Mutant Hero Turtles, Bravestarr, Popples, Ewoks, Captain Planet.. Maa Aikojen Alussa -elokuva (ensimmäinen) sekä muutamat Disneyt, kuten Sleeping Beauty (joka edelleen on Lion Kingin jälkeen paras Disneyn piirretty ikinä) ja Dumbo olivat myös suosikkeja.

3. Lempileikkejäsi?

Leikittiin takapihan kallioilla monesti apinoita tai inkkareita. Joku pieni yhteiskunta meillä oli siellä rakennettuna. Sitten vähän myöhemmin leikittiin 'amerikkalaista', eli oltiin 16-25-vuotiaita nuoria, meillä oli coolit ammatit ja oltiin muutenkin tosi hip ja pop. Varsinaisesti kotia ei juurikaan tullut leikittyä. Leluista Barbiet, My Little Ponyt, legot (Fabulandia), Sylvanian Families ja pienet Kinderistä tulleet kilpikonnat olivat ahkerassa käytössä. Ja vaippapöksyt!

4. Parhaat synttärisi ja miksi?

Enpä oikein muista moisia, muuten kuin videopätkistä tai valokuvista. Kaipa ne kaikki on olleet oikein mukavia.

5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?

Vihasin kaikkea. OK-tasolle ylsivät uinti, tennis ja luistelu. Kaikki muu oli tuskaa. No paitsi tanssi, siitä tykkäsin, mutta sen harrastamiseen ei oikein ollut mahdollisuutta, joten tanssahtelu rajoittui omiin köyhiin koreografioihin.

6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?

Taitaa olla Whitney Houston, jos Rölliä ei lasketa. Myös Freddie Mercury ja Jon Bon Jovi olivat aika kovia. Yläasteella näitä tuli sitten tietysti enemmän.

7. Paras joululahjasi/muu lahja, jonka olet saanut?

Hmm. Näitä on paljon, jokainen on paras omalla tavallaan. Jostain syystä muistan ensimmäisen Ken-nukkeni varsin hyvin. Ihmettelin ja ihailin kovasti sitä, miten mummu oli osannut ostaa komean Benetton Kenin (tykkäsin Benettonin vaatteista paljon), kun tarjolla olisi ollut niitä halpisnukkeja sekä blondejä Kenejä, joista en tykännyt yhtään :D

8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?

Miten niin olisin, ehkä haluan vieläkin ja ehdinkin hyvin ;) Vaikka matkustaa New Yorkiin.


Heitän kapulan Reiskalle!
Kuvassa bubble aika blondina seitsenvuotiaana.

Style Alphabet

Nooruska haastoi kertomaan tyylini aakkoset!

A - asusteet. Ilman minkäänlaisia koruja tai hiushärpäkkeitä tunnen itseni alastomaksi ja tylsäksi. Sama pätee hajuveteen. Biitsimeininki on toki asia erikseen. Muiden pukeutumisessa asusteiden määrällä ei ole väliä: ne asut, joita itselläni pidän äärimmäisen tylsinä, eivät muiden päällä välttämättä ole sitä.

B - bikinit. Hellekesän suosikkiasu! Omanarvontuntoisena teininä en suostunut laittamaan kyseisiä minikokoisia vaatteita päälleni ollenkaan, mutta sittemmin olen luovuttanut kuumalle säälle ja päivettyneelle hipiälle. Vatsa sisään vaan.

C - Converse, Clarks, Camper. Muutamia lempikenkämerkkejäni näin mainitakseni. Conssit ovat klassikot, Clarks ja Camper taas osaavat omien, verrattain pienten kokemusteni perusteella tehdä täydellisesti istuvia popottimia.

D - Dermalogica, Da Body Shop. Tyyliin kuuluu myös hipiästä huolehtiminen, ja siihen tykkään käyttää The Body Shopin kuorinta-aineita, body buttereita, kasvovoiteita ja huulirasvoja. Yhä enemmissä määrin olen myös ihastumassa Dermalogican tuotteisiin, lähinnä kasvojen hoidon suhteen. Kesällä hankittu kosteusvoidekin alkaa näin syksyn mittaan olla sopiva koostumukseltaan.

E - empiiriset tutkimukset. Harvemmin sitä tietää mikä sopii itselle ennen kokeiluja. Tämä toisaalta johtaa väistämättä myös harhaostoksiin. Sitä haluaa käyttää tiettyä vaatetta, muttei tajua miten pöljältä siinä näyttää... Ja vaikka sillä ei sinänsä olekaan väliä, minä ainakin tunnen oloni vaivautuneeksi jos tiedän, että vaatteen leikkaus ei sovi minulle. Ehkä jonain päivänä tutkimusten tulokset saavat otteen minusta ja unohdan ne hutiostokset kauppaan.

F - farkut. Käytän farkkuja aika harvoin nykyään, mutta haaveilen silti tummansinisistä, täydellisesti istuvista farmareista (housuista, en maanviljelijöistä). Vähän harmittaa, että nyt jo suljetussa Leviksen pop-up-storessa olisi valittu mittojen kautta sopivin malli kulloisellekin vartalolle.

G - gontrastit. Kontrastit luovat asuun mielenkiintoisuutta ja särmää. Värien liiasta matchaavuudesta en pidä, vaan joissain tapauksissa harmonian rikkominen on ainoa keino saada kokonaisuudesta toimiva omissa silmissäni.

H - helmat. Eritoten hulmuavat 50-luvun kellohelmat, tyllihelmat, pussihelmat ja minit. Maksihelmat eivät ole se minun juttuni, mutta menevät toki esimerkiksi iltapuvussa.

I - itse tehty. En ole ompeluguru tai tuunaajafriikki, mutta itse tehtyjä vaatteita ja asusteita arvostaa aina ihan eri lailla kuin kaupasta hankittuja. Ompelukoneen esiin kaivaminen on ollut viime aikoina mielessä useammin kuin monesti, mutta laiskuus tuntuu aina ottavan vallan.

J - jakkupuvut. Not my thing. Jakut erikseen joo, hameet/housut erikseen joo, yhdessä perinteiseen jakkupukuhenkeen ei. Onnekseni työnu pukukoodi ei vaadi tällaista asua, vaikka kaipa siihenkin tottuisi. Eipähän ainakaan olisi aamuisia vaatekriisejä! Lasten jakkupukukoodi eli koulupuku on asia erikseen, koulupuvut = ♥.

K - kuviot. Raidat, ruudut, polka dots, kukat, mitkä tahansa hassut hahmot. Joku raja tietysti kuvioillakin per asu, mutta tykkään!

L - leikkisyys. Vaatteet otetaan vakavasti, mutta pukeutumista ei! Hassut yhdistelmät ja yksityiskohdat ovat jee.

M - musta. Väri pysyi pitkään poissa kaapistani, koska minusta mustaan pukeutuminen oli tylsää ja mielikuvituksetonta. Tänä päivänä se tuntuu sofistikoituneelta. Vaikka kyllä kaappini sisältöä silti enemmän hallitsevat kaikki muut värit.

N - naamiaiset. Olen kävelevä naamiaisvarasto (tosin olen kai onnistunut karsimaan kaapista näitä elementtejä), ja pukubileissä ystävät yleensä lainaavat vaatekaappiani.

O - omenaposket. No ei nyt ehkä kirkkaanpunaisena hohtavat pellemäiset poskipäät, mutta poskipuna kummiskin. Sitä ilman en osaa elää. Pienellä sipauksella väriä saa kalpean nassun näyttämään terveeltä ja hyvinvoivalta. Joskus aurinkopuuteri tai poskipuna riittää ainoaksi meikiksi.

P - populaarikulttuuri. Paitsi että imen vaikutteita etenkin elokuvien hahmojen pukeutumisesta, näkyy minussa usein myös kannattamani musiikin vaikutus - pinssinä, koruna tai yksinkertaisimmin bändipaitana.

Q - qumpparit (pöllin tämän idean Riehulta ;). Omistan kahdet, vaaleanpunaiset Hait sekä mustavalkoiset Ratiat, mutta kumisaappaita olisi kyllä veikeää olla kaikenvärisiä! Käteviä kenkiä sanon ma.

R - rokki. Sana, joka ihmisillä tuntuu tulevan mieleen minusta, vaikka toki olen paljon muutakin. Sekalainen yhdistelmä rokkia, sporttia ja tyttömäisyyttä.

S - silmälasit. Minua ei näe usein rillit päässä, koska ne ovat käyttökelpoiset ja tarpeelliset ainoastaan tietokonetyöskentelyssä. Kadulla en näe niillä mitään. Lasit tuntuvat välillä kuitenkin oleelliselta osalta asua. Siksi olenkin turvautunut nörttilaseihin, imagoplekseihin, tai miksikä feikkejä haluaakaan kutsua. Ovat kätevät myös a) pyöräillessä, niin ei viima käy silmiin ja b) silloin, kun menee ihmisten ilmoille muttei jaksa meikata. Aurinkolasit toimittavat tietysti samaa virkaa, mutta hämärällä ovat vähän epäkäytännölliset.

T - tennarit. Olen tennarityttö, joskin lättäpohjakenkiin täytyy aina laittaa skin on skinit eli nahkapohjalliset, joissa on pitkittäisen ja poikittaisen holvikaaren tuki. Hifistelyä :D Koroistakin pidän, mutta käyttöaste niille on korkeampi juhlatilaisuuksissa. Pois lukien uudet Camperin Lulut, jotka vaan ovat taivaalliset jalassa.

U - urpoilu. Koen jostain syystä käsittämätöntä mielihyvää pukeutumalla välillä urposti :D Liittyy tuohon leikkimielisyyteen ja kummallisiin asuyhdistelmiin. Toteutan tätä etenkin lapsuuden maisemissa, koska pienessä kaupungissa ketään ei kiinnosta miten pukeutuu. Viimeksi tosin sain kummeksuvia katseita vaikken edes ollut pukeutunut urposti.

V - värikkäät sukkahousut. Jostain syystä kuviollisia sukkiksia en juurikaan omista, mutta kaikenvärisiä kyllä! Jos muu asu on musta, näillä saa vangittua katseen kuin katseen. Testattu.

W - wool. Pidän villasta materiaalina, ja juuri nyt himoitsen jättisuurta villaneuletta talven pakkasiin. On suuri harmi, että suurin osa ketjuliikkeissä myytävistä perusneuleista on pahuuden materiaalia eli akryylia. Minen semmoista osta. Aito villa sitten maksaa enemmän, mutta kyllä se myös kestää. Toki neuloa tai virkata voi itsekin - kärsivällisyyteni ei tosin riitä mihinkään asusteita suurempaan.

X - exercise. Urheilua tulee harrastettua kolmesta viiteen kertaa viikossa (+ työmatkapyöräily kelien salliessa), joten treenikuteita täytyy olla iso läjä. Niiden täytyy olla myös kestäviä. Suosin teknisiä materiaaleja niiden kosteudensiirtokyvyn vuoksi, puuvillaiset vaatteet alkavat heti ahdistaa. Lisäksi hikoilen kuin pieni sika, ja keinokuiduissa märät läntit eivät näy niin selvästi. Musta kaventaa, mutta värit tuovat piristystä.

Y - ylemmyydentunto, ylpeily. Asia, jota en voi käsittää, etenkään pukeutumiseen liittyen. Joistain asioista toki kannattaakin olla ylpeä, mutta silloin puhutaan omista tekemisistään, ei siitä että omistaa sadat Uggit, Burberryn huiveja tai Longchampin veskoja. Laadusta kannattaa maksaa, mutta merkeillä mälläily ja niiden esiin tuominen on totally not hot.

Z - Zara. Kauppa, josta löytyy hyviä työpaikalle sopivia, siistejä ja semisiistejä asukokonaisuuksia. Toki myös rentoja rättejä. Muuten en niin välitä, mistä vaatteeni ostan, vaikka tokikin kotimaisen, kirppareiden ja muun uusiokäytön sekä laadun kannattaminen on itselleni tärkeää. Käytännössä se nyt ei vaan ihan aina toteudu.

Å - ånnellisuus. Vaatteissa pitää tuntua onnelliselta ainakin siinä mielessä, että epämiellyttävät kuteet onnistuvat joskus pilaamaan koko päivän. Epämiellyttävällä voidaan tarkoittaa valuvia leggareita tai ikävältä tuntuvaa paitaa, mutta myös sellaisia vaatteita, joissa ei tyyliltään tunne oloaan kotoisaksi.

Ä - äiti. Ei tähän nyt muuta keksi. Kaipa se äidin tyyli vaikuttaa jossain määrin myös omaan tyyliin, joko tuomalla vaikutteita tai aiheuttamalla päinvastaista. Itse en oikein tiedä kumpaan kategoriaan sijoittuisin. Tyylimme ovat varsin erilaisia ikä- ja kokoerosta johtuen, mutta äidin kaapista olen silti löytänyt monenlaisia helmiä omiin kokoelmiini.

Ö - öö-efekti. Tapahtuu vähän liian usein aamuisin, kun pitäisi keksiä jotain päälle pantavaa ja kaikki vaihtoehdot tuntuvat yhtä huonoilta. Aina ei osaa tarttua niihin turvavaatteisiinkaan.

Haaste menee eteenpäin kaikille, jotka tätä lukevat ;) Kuvat asuja viime viikolta.

Between the Sheets

Paivi siis haastoi jo kesän kynnyksellä tekemään top5-listan niistä valkokankaan hurmureista, joiden kanssa ei panisi pahitteeksi vähän likempääkin tuttavuutta. Listaaminen aiheutti todellista aivosolujen käyttöä, siksi tässä vähän kesti! Vaikka kyse onkin hypoteettisesta listasta, omatuntoni joutuu jättämään pois sellaiset täydelliset tapaukset kuin suklaasilmä Johnny Deppin - herralla tuntuu jo vuosia olleen toimiva perhe-elämä Vanessa Paradisin ja kahden lapsen kanssa, enkä minä halua mennä sitä rikkomaan ;) Ja kuten Paivikin sanoi, tällaisissa tapauksissa vaaka kallistuu nuoren lihan puoleen...

Jim Sturgess

Kärjessä keikkuu kukas muukaan kuin ihana pörröpää Jim! 29-vuotias britti nousi maailman tietoisuuteen pääroolistaan musiikkielokuvassa Across the Universe (2007), ja on sen jälkeen tehnyt muutamia erilaisia ja mieleenpainuvia rooleja. James Anthony Sturgess osaa myös laulaa, mikä on aina suuri plussa ja lääh-ilmiön aiheuttaja. Juden rooli mainitussa Beatles-musikaalissa oli se, joka toi Jimin minunkin tietoisuuteeni, ja jonka ansiosta herra myös jäi sinne. Rakkaus on siis vielä nuori, mutta sitäkin intohimoisempi ;) Jos Jim kävelee teitä vastaan kadulla (myös kaksoisolento käy), antakaa hänelle puhelinnumeroni. Kiitos.

Jake Gyllenhaal

En muista mikä oli se elokuva, joka sai minut kiinnostumaan nyt kolmekymppisestä Jakesta myös hottistasolla (luultavasti Brokeback Mountain (2005)). Sitä ennen olin kyllä pitänyt herraa varteenotettavana näyttelijänä puppy eyes -katseineen, mutta elämää suurempia säväyksiä en ollut saanut. Jacob Benjamin Gyllenhaal eli Gyllis on toki näyttelijänä kasvanutkin sitten Donnie Darko -aikojen, muutenkin kuin lihasten osalta ;) Vaikka lihakset eivät olekaan se pääasia: suurten, surullisten silmien lisäksi minuun vetoavat aina tumma, sotkuinen tukka sekä pieni sänki. Jep, kelpaa!

Jared Leto

Lista ilman maailman kauneimpia sinisiä silmiä? Not gonna happen. Niin kauan kuin Jared Joseph Letoa on julkisuudessa nähty, niin kauan ovat maailman tytöt huokailleet hänen peräänsä. TV-sarjasta My So-Called Life ponnahtanut ura on edennyt elokuviin, joista mieleenpainuvin lienee Requiem for a Dream, sekä tietenkin rokkaukseen, joka on aina ollut Jaredin intohimo. Neljääkymppiä lähestyvä miekkonen vaikuttaa huomattavasti ikäistään nuoremmalta. Liekö syynä 30 Seconds to Mars, huippuunsa treenattu kroppa vai mikä... Henkilökohtaisesti pidin Jaredista enemmän jossain vaiheessa Chapter 27 -leffan jälkeen, kun pojalla oli enemmän lihaa luidensa ympärillä, mutta tärkeintä ovat ne SILMÄT. Niiden vangitseva tenho on tullut koettua livenäkin. Eikä niitä koskaan unohda. Huokaus.

Ian Somerhalder

Ne silmät, ne silmät... Ja tumma pörröinen tukka. Samalla linjalla siis jatketaan edelleen! Ian Joseph Somerhalderin tunnetuimpiin rooleihin kuuluvat Lostin Boone sekä bad boy Damon Salvatore teinisarjassa Vampire Diaries (ai miten niin teinisarja, terveisin Bubble 27v). Herra on toiminut aiemmin mallina usealle suurelle muotitalolle, mutta aloitti näyttelijänopinnot kuitenkin varhain. Ianin lukuisat urheilulliset harrastukset liittyvät ulkoilmaan ja onpa hän muutenkin kiinnostunut ympäristöasioista - esimerkiksi viemällä Vampyyripäiväkirjojen kuvausolosuhteita kokoajan vihreämpään suuntaan. Ei mikään turha jätkä. Mainitsinko jo silmät?

Robert Pattinson

Tällä paikalla oli jo eräs toinen, myöskin minua nuorempi mies, kunnes viime sekunneilla vaihdoin. Kaikesta huolimatta totesin, että herra Robert Thomas-Pattinsonin sänki, tummat kulmat ja sotkuinen tukka vetoavat minuun blondia enemmän. Felton tosin tuli tutuksi samasta elokuvasarjasta kuin Robertkin, nimittäin Harry Potterista. Näiden kahden hahmot eivät olisi voineet enempää olla eri maailmoista, ja Draco veikin sydämestäni paljon suuremman palan kuin Cedric Diggory. Ja vaikka Twilightin Edward on puupökkelö, ei se vähennä Robertin karismaa. Mainitsinko jo, että musiikki kulkee 24-vuotiaalla Robertillakin verissä? Nam.

+ Bonus

Samuli Vauramo

Kotimaan toivo, syksyllä 29-vuotissyntymäpäiviään viettävä Samuli tuli minulle tutuksi ensimmäisen suuren elokuvaroolinsa kautta muutama vuosi sitten. Tyttö Sinä Olet Tähti -leffan räppäri Sune on käsittääkseni kaukana IRL-Samulista, Käskyn Aaro Harjula ehkä hivenen lähempänä. Mutta Lieksa!n Kasper on näistä kaikista herkullisinta eyecandya (Markku Pölösen elokuva ei mielestäni muuten ole kummoinen). Erilaiset urheiluharrastukset surffauksesta akrobatiaan näkyvät kropassa, ja myös Samulin kohdalla toteutuu tärkein seikka: silmät. Puhelinnumeroa saa ihan vapaasti jakaa tähänkin suuntaan.

Paljon kauniita kuvia ja daydreamingia - that's my day! Siitäkin huolimatta, että moni könsikäs jäi pois syystä tai toisesta (esim. tälle nimenomaiselle listalle muka liian laihat (Joseph Gordon-Levitt, Gael García Bernal) tai muka liian vanhat (Ralph Fiennes, Kevin Spacey) henkilöt, vaikkei kyseisillä asioilla tosielämässä ole mitään väliä). Jo haastamattomista nakkaan tehtävän Riehulle, Ravenwavesille, J'lle, Oolalle, Joalle, Sarakissalle ja Hepa-Neidille! Tehkää tai olkaa tekemättä :)

Kuvat omista arkistoista ja muokattuja, ei tietoa alkuperästä.