Luscious Lips

Joku joskus kertoi fiksusta periaatteestaan: kun ostaa jotain uutta, heittää saman verran vanhaa pois. Poisheittämisellä ei tietenkään tarkoiteta jätesäkeissä kaatikselle viemistä (ellei tavara tosiaan ole siinä kunnossa), vaan vanhaa kunnon kierrättämistä. Vaatekaappini eivät jostain syystä ole noudattaneet kyseistä periaatetta. Aina löytyy niitä vaatteita, joita ei yksinkertaisesti vain raaski antaa pois. Tunnearvoa löytyy vähän liikaa moniltakin hepeneiltä.

Tänään kuitenkin tein - jälleen kerran - vaatekaappien siivouksen rankalla kädellä. Jos et ole pitänyt vaatetta kahteen vuoteen, miksi se edelleen lojuu perimmäisenä hyllyssäsi? Itselleni vaatekaapin siivo oli nyt käytännössä täysin pakollista. Uudet vaatteet eivät olisi millään mahtuneet enää kaappiin! ;) Käytöstä poistamani lisään jossain vaiheessa huuto.nettiin, kunhan jaksan kuvata ne kaikki. Huh! Vaatteita kertyi melkoinen kasa.



Eräästä Norpan postauksesta innostuneena päätin minäkin kerätä huulirasvani yhteen läjään ja katsoa, mitä siitä seuraa. Olenhan huulirasva-addikti minäkin :>



Kuvaan eksyi huulirasvojen lisäksi ne muutamat huulipunat, jotka omistan ja joita jopa käytän joskus. Sen sijaan huulikiillot ujostelivat eivätkä halunneet kuvaan mukaan.

Pitkulaiset kello kahdestatoista eteenpäin:
* Blistex MedComfort liquid lip moisturiser
* Maybelline Water Shine -huulipuna, sävy 07 pink lollipop
* Lip Smacker -huulirasva, strawberry kiwi comet (Lip Smackereita mulla on useampiakin, mihinhän ne ovat hävinneet?)
* L'oreal Paris Colour Riche Star Secrets -huulipuna, sävy 710 Penélope (punainen)
* United Make-up Artists gloss lipstick (pinkki)
* Mirame berry smoothie
* Labello cherry kiss (ei tietääkseni ole myyty suomessa)
* Body Shop -huulipuna, sävy 43 koralli
* Dove Lip Care, sävyttävä huulirasva, vaaleanpunainen
* Anytime Caramel Kisser -huulipuna, sävy 26 silence (kolmas tällainen putkilo jo käytössä, harmi että on loppumaisillaan eikä Anytimea saa enää!)
* Nalle Puh -huulirasva, raspberry honey (näitä mulla on useampikin eri makuinen)
* Revlon Super Lustrous Lipstick, sävy 148 amethyst shell (pinkki)

Pyöreät vihreäkantisesta lähtien:
* Body Shop Guarana Lip Butter (viime kesän kausituote)
* Body Shop Coconut Lip Butter
* Chaotic swirl lipbalm, pinkki hileinen
* Blistex Daily Lip Conditioner
* Blistex MedPlus for lips
* Body Shop Wild Cherry Lip Butter (ihanaa, että BS on ottanut kirsikan takaisin tuotantoon!!)
* Hello Kitty -huulirasva, mustikanmakuinen

Addiktion kasvaessa yhä suuremmaksi pitää muistaa joskus myös kuoria huulet. Samoin kuin muun ihon kanssa, kosteuttavat ainesosat pääsevät paremmin imeytymään, kun kuollut ihosolukko on raivattu tieltä pois. Itse kuorin laiskasti huulet hammasharjalla (:D) tai kosteutetulla pyyhkeen kärjellä. Kasvojenkuorinta-ainetta ei viitsi maun vuoksi tunkea huuliin, enkä ole jaksanut ostaa vain huulille tarkoitettua kuorinta-ainetta. Onko teillä hyviä keinoja saada huulet kuorittua hellävaraisesti? Oletko itse yhtä addiktoitunut huulirasvaan, kuin allekirjoittanut?

Puhdistus

Olen laiska lukemaan kirjoja, ellei niitä tuoda suoraan nenäni eteen. Monien muiden suomalaisten tapaan sain joulupukilta Sofi Oksasen Puhdistuksen.



Alkuperäistä näytelmää en ole nähnyt. Vertauskohteen puutteesta huolimatta näytelmä tuntui kääntyneen hyvin myös romaaniksi. Tuoreen Finlandia-voittajan muista teoksista olen aiemmin lukenut Stalinin lehmät. Hyvä teos, mutta ei yllä lemppareihini. Se ei ehkä ihan täysin auennut. Eri asia oli Puhdistuksen kanssa.

Siihen upposi, jäi miettimään kohtaloita, syitä ja seuraamuksia. Peruskoulussa ja lukiossa inhosin historiaa, mutta näin herkulliseen muotoon kirjoitettuna se ei voi mitään muuta kuin kiinnostaa! Vaikka sinänsä sanamuodot tai lauserakenteet eivät olleet kovinkaan paljoa tavanomaisesta poikkeavia (mikä sitten onkaan tavanomainen), oli teos kielellisesti samaan aikaan sekä helppoa että kutkuttavaa luettavaa.

Puhdistus sai minut myös miettimään sitä, miten vähän jokapäiväisessä elämässä sitä tajuaa arvostaa itsenäistä kotimaata. Miten sotaveteraanit vähenevät keskuudestamme päivä päivältä, miten kaukaisilta kaikki ne asiat tuntuvat. Ja ovathan ne kaukaisia - tapahtuneet ennen kuin minun tai ikätoverieni vanhemmat ovat edes syntyneet. Molemmat isoisäni ovat olleet sodassa (toinen enää elossa), mutta ei heidänkään kanssa moisista asioista ole tullut keskusteltua. Virossa tilanne on toinen. Se on ollut 'uudestaan itsenäinen' valtio vasta vähän aikaa, ja kauheudet sitä ennen ovat tuoreessa muistissa. Sitä ei osaa edes kuvitella, millaista elämä Suomessa olisi, jos olisimme olleet Neuvostoliiton vallan alla sen hajoamiseen asti.

Ehkä 6.12.2009 muistan sytyttää kynttilän niin, että oikeasti mietin mitä itsenäisyys tarkoittaa. Erilaisten valtioiden välisten kriisien, talouden taantuman ja muun globalisaation kehityksessä itsenäisyys ei välttämättä ole enää itsestäänselvyys. Uhka on aina olemassa.

Ehkä on kuitenkin parempi, ettei joka hetki luo mielessään uhkakuvia hyökkäyksistä, tulivat ne sitten idästä tai lännestä... Sitä ennen aikaa voi tappaa lukemalla Sofi Oksasta :) Suosittelen!