2012/06/18

Fixation

Fiksaatio, mikä se on?


FixationFixation 2


Fixation - what are you talking about?

24 comments:

  1. Hahaa, tulen hitaasti mutta varmasti perässä juuri tässä samaisessa fiksaa..eikun kynsilakkarakkaudessa :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. ;) Mintunvihreät ja turkoosit on sitten se toinen fiksaatio.

      Delete
  2. Herrrrrkullinen! Nuohan vois vaikka syödä! =D

    ReplyDelete
  3. joojoo, oranssin sävyjä ei voi koskaan olla liikaa :)

    ReplyDelete
  4. Näkisitpä mun kynsilakkavaraston...huhheijaa. Mutta ihania sävyjä. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä yritän rajottaa hamstrausta, mutta näitä tiettyjä sävyjä on tullut "vahingossa" aika paljon. :D Pinkit, turkoosit ja harmaat on sitten asia erikseen.

      Delete
  5. No höpö höpö, eihän noita oo paljoo ;) Nimim. lähemmäs 400 pulloa

    Ja hei, noi on ihan eri sävyissä, joten ihan asiaankuuluvaa olla vaihtoehtoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hehee. :D Juu eipä noita paljoa ole, mutta mun pitäisi lopettaa kaikenlainen hamstraus. Ja missä välissä muka ehdin käyttää noi kaikki?

      Mutta todellakin, IHAN ERI SÄVYJÄ! (Ok, oon ostanut vahingossa myös pari jotka on ihan samoja sävyjä mutta eri valmistajilta, ne menee kiertoon..)

      Delete
  6. Moi, taas offtopiccia... Kiitos niistä avuista, kun neuvoit vähän valintakokeisiin harjoittelua varten! :) Pääsin yhdelle teollisen muotoilun linjalle.

    Kävin itse asiassa vain kahdessa valintakokeessa. Ensimmäinen valintakoe, jossa olin, oli sellainen että testin päätehtävä rakentui jostain paperiaskartelusta. Tiesin heti, että nyt menee puihin. Muutenkin raivostutti, että mitataan vain sellaista söpöä paperiaskartelua, jota tytöt tekevät onnittelukortteihin, eikä yhtään toiminnallisuuden, käytettävyyden ja rakenteen tajua. Kaikenlisäksi monet niistä tytöistä piirsivät jotain mangajuttuja siellä kokeessa. Lähdin oikeastaan aika ärtyneenä sieltä valintakokeesta, kirosin kauniita kortteja askartelevat mangatytöt ja menetin motivaationi hetkeksi. Jäi pari muuta valintakoetta väliin tämän takia.

    No, kävin sitten kuitenkin yhden teollisen muotoilun linjan kokeissa, koska se tietty paikka kiinnosti minua niin kovasti niiden painotusten vuoksi, jota sillä linjalla on. Ja se pääsykoehan oli kuin minua varten tehty, mitattiin muutakin kuin sitä että osaa näppärästi pintakoristella. Tulin valituksi ja olin itse asiassa vielä ilmeisesti pisteiden puolesta aika hyvillä sijoilla. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin. :)

    Oliko arkkitehtikoulutuksessa muuten elävän mallin piirtämistä? Onko siitä kuinka nopeasti hyötyä ihmisten piirtämisessä? Jäi nimittäin siitä valintakokeisiin treenaamisesta halu oppia piirtämään ihmisiäkin jotenkin siedettävästi. Se on jostain syystä ihan erilaista kuin esineiden piirtäminen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi!
      Ensinnäkin, pahoittelut vastauksen kestämisestä. Kirjoitin oikeasti jo aiemmin, mutta onnistuin hävittämään kommentin taivaan tuuliin enkä oo sen koommin ehtinyt paneutua asiaan. :/ Hullu kiire, edelleen siis olen töissä ja klo on 20.30 perjantai-iltana.. eh. Anyway. On ollut ihan huippua seurata sun hakuprosessia! Ja kiitos, että tulit kertomaan tilanneraportin. ;)

      Voin uskoa, että manga-askarteluihin meni hermot. Mutta eihän sitä voi tietää, jos ne kaikki meni metsään ja sä et.. Kurjaa, että motivaatio häviää sitten tommosen takia. Mutta kiva kuulla, että se yksi, toivotuin pääsykoe meni sitten nappiin + pääsit sisään! Onnea!! :)

      Arkkitehtuuria opiskellessa kahtena ensimmäisenä vuonna on plastisen sommittelun kursseja, eli käytännössä taideaineita. Siellä oli elävän mallin piirtämistä - niin croquis-menetelmällä (hiili, lyijykynä), kuin sitten ihan hartaasti maalaamalla. Ja kipsipatsaskin tehtiin. Etenkin noi croquis-hommat on tosi hyviä (5-10min per asento), koska siinä on pakko hahmottaa kropan mittasuhteet nopeasti, se miten raajat ja lihakset menevät. Ne on kuitenkin tärkeimmät asiat ihmisiä piirrettäessä. Detaljeihin voi sitten keskittyä loputtomiin. Itse tykkään piirtää eniten kasvoja, koska oon surkea just noissa mittasuhteissa, kun ei oo piirtänyt moneen moneen vuoteen! Voisi itsekin harjoitella. Ja jos on ensin saanut harjoitella tarkoitusta varten olevan elävän mallin kanssa, on seuraava projekti tietenkin lähteä puistoon istumaan ja piirtää siellä oleilevia ihmisiä. Helppoa näin kesällä. ;)

      Delete
    2. Joo se yksi haku meni puihin, mutta ei se haittaa, koska tosiaan tämä mihin pääsin, on kaikkein eniten eri AMK-linjoista juuri sellaisilla painotuksilla olevaa muotoilua, josta tarvitsen oppia. :) Joutuu muuttamaan aika kauaksi Etelä-Suomesta, mutta ei se mitään.

      Croquisista olen ajatellut, että jos sitä ei harjoitella koulutuksessa, niin menen sitten kansanopistolle treenaamaan. Vaikka jotenkin luulisi, että kyllä sitä on pakko vähän kuulua koulutukseenkin. Mulla on toisinpäin, muu vartalo onnistuu kohtuullisesti, mutta kasvot ei ollenkaan. Kasvot on jotenkin niin hienovarainen piirrettävä, ei tartte mennä viiva kuin ripauksen eri suuntaan kuin mallilla, niin kuva näyttää enemmän joltain gremliniltä kuin ihmiseltä (tai vähintäänkin esim. naishahmo mieheltä). :D

      Delete
    3. Ei voi muuta sanoa kuin että hyvä hyvä. :) Toivon, että viihdyt uudessa opiskeluympäristössä! Vaikka sitten joutuukin muuttamaan kauas. Mutta kaikesta selviää - ite muutin superujona ihmisenä toiselle puolelle Suomea, tuntemattomaan kaupunkiin, yksin. Se oli aika kova pala, mutta loppujen lopuksi siitä on seurannut vaikka mitä hyvää.

      Gremlin. :D Mulla kasvoista tulee aina nukkemaisia tai sitten animehahmoja (en silti samaistu noihin askarteleviin animeteineihin, heh), joten realismia kaivattaisiin täälläkin siinä mielessä. Vaikeaahan se on. Jopa pappani, joka on taitellut koko elämäns ja maalaa uskomattoman hienoja maisema- ja eläintauluja, on heikoimmillaan kasvoissa. Kyllä hänen maalaamansa potretit tunnistettavia ovat, mutta eivät ihan sataprosenttisesti esikuvansa näköisiä. ;) Anyway. Harjoitusta vaan!

      Delete
    4. Joo harjoitella täytyy. :) Jotenkin hyvä fiilis asiasta joka tapauksessa, sillä näiden juttujen harjoittelu ei tunnut ollenkaan sillä tavalla puuduttavalta kuin niiden liiketalousjuttujen. Vähän niinkun että kun on ollut väärällä alalla vuosikaudet, niin sitäkin hienommalta tuntuu harjoitella jotain, jonka tuntee oikeasti omaksi jutukseen.

      Delete
  7. hahaa ihan mahtavaa! pidä lakkausbileet ja kaikki vieraat voivat olla samoissa sävyissä ;-).

    ReplyDelete
  8. Herkut värit! Oranssi niin kuuluu kesään:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Todellakin. :) Toi Orlyn neonoranssi on uusin lemppari. <3

      Delete