Yann Tiersen @ Tavastia

Ranskan aarre, mies Amélie Poulainin elämästä kertovan elokuvan musiikin takaa, saapui Helsingin Tavastialle viime maanantaina. Omassa Glasvegas-huumassani en osannut edes odottaa Yann Tierseniä, ja vaikka keikka oli upea, en osaa antaa sille samanlaista painoarvoa kuin mitä se ansaitsisi. Fiilis oli kuitenkin säkenöivä! Settiin kuului niin kaunista tunnelmointia kuin vähän rokimpaakin soitantaa, oikeastaan huomattavasti raskaampaa, jopa progeen vivahtavaa, meininkiä kuin mitä odotin. Toisaalta uusin lätty Dust Lane onkin esitellyt juuri postrockmaisemman Tiersenin bändeineen poikineen. Vaikka olin loppuunmyydyllä klubilla yksin, väsyneenä ja suurimman osan ajasta piilossa kaksimetristen korstojen takana (jälleen), hetkeäkään en herpaantunut livekokemuksen seuraamisesta ja nauttimisesta. Niin hienoa!

Olkoon viikon soundtrackina siis Yann Tiersen ja lähes vartin pituinen livepätkä Tavastialta. Parempilaatuisempiakin videoita Tuubista löytyy, mutta tässä käydään läpi useita eri tunteita ja fiilis välittyy loistavasti.

Lämmittelijän pestiä toimittanut itä-lontoolainen Dry The River vakuutti sekin. Ainuttakaan levyä bändi ei ole vielä julkaissut, mutta huomiota se on saanut sitäkin enemmän, ja keikkaillut nimekkäiden bändien kanssa. Indiefolkin lämminhenkiseen tunnelmaan oli helppo uppoutua, tästä kuulemme toivottavasti vielä lisää!

Last Monday I saw Yann Tiersen live at Tavastia club, Helsinki. The gig was gorgeous! Really a talented guy, he is. The warm-up band Dry The River was also good with their indie folk sound. I recommend both :)

NYC - Coney Island

Viikon teema valokuvien saralla on selkeästi sininen. Coney Island, huvipuisto Brooklynin eteläpuolella, jonne matkustaa tunnin metrolla Manhattanilta, ei välttämättä ole sitä mitä kuvittelee. Ei värikkäitä valoja, kojuja, lapsia kiljumassa vuoristoradassa ja ihmisiä nauttimassa aurinkoisesta päivästä rannalla. Ei tätä. 

Huvipuisto saattaa olla kiinni, kadut autioita muutamaa epäilyttävää tyyppiä lukuun ottamatta ja joka puolella mereltä noussut sankka sumu, vaikka cityssä paistoi aurinko lähes siniseltä taivaalta. Puuttui enää aitojen lomassa hoiperteleva klovni meikit levinneenä, niin kauhuelokuvan lavasteet olisivat olleet täydelliset.

Oikeastaan pidin Coney Islandista näin, ainakin se jäi vahvasti mieleen!

Whilst in New York, we also visited Coney Island. It's supposed to be a colorful, cheery amusement park at the beach, but on the day we went there it was cold, foggy, deserted and entirely closed. Straight from a horror movie. Only the odd clown with make-up running was missing from the picture. But I kind of liked it that way!

Ilta gTIEn hellässä huomassa

Ravintolapäivänä yksi jos toinenkin koki Tuhkimo-efektin. Niin myös gTIEn putiikki Hämeentiellä – kaulavaateliikkeestä tuli tunnelmallinen ravintola koivunrunkopöytineen yhden illan ajaksi. Neljältä iltapäivällä alkanut tapahtuma keräsi väkeä yli odotusten, ja ystäväni kanssa yritys päästä sisään kuudelta vaihtui kahden tunnin odotteluksi naapurissa Talossa. Aika meni kuitenkin nopeasti, ja ilta oli todellakin odottamisen arvoinen!

gTIEn omistajaa ja suunnittelijaa Jenniä ei kuulemma päästetty köökin puolelle, mutta suloinen Eeva oli loihtinut upean illallisen alkupaloineen, itsetehtyine inkiväärijuomineen, pääruokineen ja tietenkin suussa sulavine jälkkäreineen (chili-suklaakakkua, omnommm). Ruuan lomassa maisteltiin Fondbergin tarjoamia viinejä. Varsinaisten järjestelijöiden apuna oli iso joukko palvelualttiita ystäviä, jotka tuntuivat iloitsevan illasta vähintään yhtä paljon kuin ruokailijat :) Koska innokkaita herkkusuita kertyi illan aikana enemmän kuin mihin oltiin varauduttu, onnistui ruoka loppumaan kesken. Olimme viimeisten sisään päässeiden joukossa, huh! Onneksi niin, sillä muuten olisi jäänyt vähän liian paljosta paitsi. Ja vaikka aterian päättänyttä suklaaunelmaa ei kaikille riittänytkään, skumppaa toki löytyi ;)

Paikan sisustus miellytti esteetikon silmää, DJ'nä toiminut Karo soitti Placeboa pyytämättä ja fiilis oli leppoisa, rentoutunut ja korkealla. Ihanaa!! Poistuimme viimeisten joukossa kuulaaseen, kesää ennakoivaan iltaan vatsat täynnä ja hymyt korvissa. Elokuussa luvassa uusintakierros, en malta odottaa!

Suurkiitos vielä kaikille heille, jotka illan jaksoivat järjestää :)

p.s. Kuvissa vilahtavat ystävän ja aiemmin mainittujen lisäksi myös muun muassa rokkikaunokaiset Stella ja Dorit!

p.p.s. Kannattaa kurkkia Eevan toista blogia, Voisilmäpeliä - sinne toivon mukaan ilmestyy vielä jossain vaiheessa osa illalla tarjoilluista murkinoista resepteineen!

As I mentioned, last Saturday it was restaurant day. I was at gTIE's neckwear boutique that had turned into a cosy little restaurant for the evening. The food was absolutely delicious, music good, people smiling and the whole atmosphere incredibly relaxed. Me & my friend were the last ones to get in - the evening turned out to be a lot more popular than anyone could've guessed! We left the place amongst the last ones, our stomachs full and huge smiles on our faces :)

Sininen hetki

Kesän tulon haistaa jo. Puut ovat vihreitä, kynsiin eksyy minttua ja puoli yhdentoista jälkeen illalla on kuulasta ja lämmintä. Ja niin valoisaa.

It's almost summer! Everything turns green, even my fingernails. Or blue, like on Saturday evening at 10:30 p.m.

NYC - At Sea

Liberty Islandille ja vapaudenpatsaan juurelle on ihan turha matkustaa, kun Staten Islandille pääsee ilmaisella lautalla, joka kulkee patsaan ohi. Kätevää. Onneksi olin kuullut lukuisia varoituksia patsaan pienuudesta, muuten olisin saattanut järkyttyä ja pahasti. Lauttareissu toi lisäksi mukavaa vaihtelua suurkaupungin pölyyn, jonka keskeltä ensimmäinen kuva on. Eksyi muiden joukkoon vain siksi, että on samalta päivältä kuin lauttaretki ja näytän ilmeestä huolimatta siedettävältä. Ja kesäiseltä!

Kuvat 1-4: Jaakko Annala

There's no need to visit the actual Liberty Island - you can see the Statue of Liberty from Staten Island Ferry. It doesn't even cost anything! And a little sea breeze is always welcome after walking amongst tens of skyscrapers.