2009/05/08

Kaapin perältä

Sain Innalta jokin aika sitten haasteen, jossa piti esitellä jokin kaapin perällä lojunut vaate. Koin haasteen hankalaksi, sillä vein juuri kasan potentiaalisia ehdokkaita kirpparille... Tänään kuitenkin juuri, kun olin löytänyt mustat rakkausfarkkuni uudestaan pitkän hame- ja legginssikauden jälkeen, totesin, että ne ovat sisäreisistä kohta täysin revenneet. Kiitos kierojen jalkojeni ja hitusen paksujen reisieni, sisäreiteni hinkkaavat yhteen ja housut tuppaavat kulumaan ensimmäiseksi juuri sieltä. Onneksi moiset paikat on helpohko korjata, eikä kukaan katsele millaista ompelujälkeä lahkeiden sisäsaumoissa on.

Kaivoin aamulla lääkäriin mennessäni siis hetken mielijohteesta kesän 2005 alennusmyynneistä ostetut, elämäni ainoat Miss Sixtyt. Käytin farkkuja noin vuoden ajan todella paljon, mutta sittemmin ne ovat lähinnä lojuneet nimenomaan siellä kaapin perimmäisinä. Syitä niiden viimeaikaiseen käyttämättömyyteen on useita.


Tiukkuus.
Nämä taitavat olla ainoat tämänhetkiset farkkuni (eipäs, eivät olekaan, mutta ainoat todella paksua farkkukangasta olevat), joissa ei ole yhtään stretchiä. Suurimman osan vuodesta farkut ovat minulle aivan liian tiukat - tuppaan nimittäin aina lihomaan talvea vasten ja vastaavasti laihtumaan kesää kohti mentäessä, vaikka en tekisi asialle juuri mitään. Tavallaan nämä ovat ne farkut, joihin kun mahdun suuremmitta ponnisteluitta, koen olevani sopivan kokoinen. Testasin näitä aamulla tuskastuneena mustien farkkujen kohtalosta ihan vain huvin vuoksi. Ja nehän sujahtivat jalkaan!

(Tiukkuus ei kuitenkaan tunnu poistuvan reisistä, vaikka vyötärö ei puristaisikaan.)


Lahkeet.
...Ovat tämänhetkiseen makuuni liian leveät. Eivät kuitenkaan niin purjemaiset, että näitä voisi kutsua kunnon hippifarkuiksi. Liekö varsinainen lahje suora vai boot cut, en ole täysin varma, sillä ne ovat myös liian pitkät minulle eikä malli tule helposti ilmi. Vielä silloin neljä vuotta sitten saatoin käyttää näitä möhkäle-skeittikenkien kanssa (rakkaat DC'ni ovat nyt kenkien hautausmaalla), jolloin lahje asettui nätisti. Conversejen tai ballerinojen kanssa näistä on turha edes unelmoida - pitkä, leveä lahje joutuisi armotta kantapäiden alle kulutettavaksi. En vielä tiedä, raaskinko näyttää niille ompelukonetta ja tuunata kapeammiksi. Ulkosauma on farkkusauma, joten sisäänotto täytyisi tehdä sisäsaumasta. En tiedä onnistuuko vain toispuoleinen kaventaminen siististi. Kokemuksia?

Lahkeista huolimatta käyttö onnistuu kuten tänään - aamulla sulloin puntit kumisaappaisiin, iltapäivällä sukkiin niin, että Reebokien kanssa pussimaisuus ilmeni hauskana kasari-hiphopina.


Vyötärö.
Viisi senttiä lisää korkeutta, niin olisin onnellinen! Tanssiharrastuksen myötä persukseni on kasvanut niin sanotusti syvyyttä, ja muhkeus yhdistettynä housujen matalaan vyötäröön ei oikein toimi. Onneksi on olemassa pitkät paidat, joiden ansiosta persvako ei vilku jokaiselle takana kulkevalle. Sen sijaan nimenomaan pyörällä kulkiessa (paitsi sen faktan lisäksi, että housut ovat tiukat reisistä eivätkä reisilihakset pääse kunnolla liikkumaan, toisin sanoen pyöräily ei ole niin hurjan hauskaa) vyötärö saattaa painaa lonkkaluita ikävästi.

Pidän farkkujen väristä ja kulutuksesta melko paljon, joten en ole näitä raaskinut poiskaan laittaa. Jos jotain olen oppinut niin sen, että mitään ei saisi ikinä heittää pois - parin vuoden kuluttua voin olla taas ihan in lööv!

----edit.
Niin kai mun olisi pitänyt haastaakin joku :D Kaappia haastan penkomaan... Llauran, Marian ja Yo Sistah! -tytöt!

3 comments:

  1. mie aina haaveilin miss sixtyistä, koska silloin aikoinaan ne oli SE juttu. koskaan en niitä saanu, koska äiti ei suostunu ostamaan ja olin silloin vielä niin pieni(yläasteella), että mulla ei ollu omaa rahaa niin paljon, että olisin voinu ostaa.

    ja sitte tosiaan joskus tolloin 2005, kun olis ollu omaa rahaa, niin sitte ne ei enää innostanukaan. mut voi että kun ton vaatemerkin takia oon kiukunnut! :D

    ReplyDelete
  2. Ei se farkkusaumankaan itse ompeleminen vaikeaa ole, ratkoo vain sen ulkosauman auki ja ompelee ne "päällekkäin".. Samalla kun ratkoo on hyvä katsoa miten ne on tehty ja ommella sitten samanlailla, en minä ainakaan osaa selittää tai neuvoa mitään :) Mutta ei se vaikeaa ole! Ja luulisin että noin iso kavennus kannattaa tehdä sekä ulko- että sisäsaumasta, niin tulee siistimpi eikä lahkeet ala kiertymään ikävästi.

    Tämä muuten on hauska haaste, pääsee tutkimaan mitä mahdollisesti käyttökelpoista vaatekaapin perukoille on pakattu :)

    ReplyDelete
  3. stu-, haha :D Mä oon aina pitänyt Missyja aika huonolaatusina, ja ehkä semmoset stretch-farkut onkin, mutta noi on kyllä kestäneet mielettömän hyvin. Ja kun kerta ostin alesta, niin ei kaduta yhtään :)

    sarakissa, kiitos vinkeistä! Katsotaan onnistuuko ja uskallanko jossain vaiheessa - suurimmaksi ongelmaksi muodostunee kuitenkin ompelukoneeni halpamaisuus.. Kovin paksua kangasta se tuskin mukisematta syö. Ja tee ihmeessä itsekin tämä haaste! :)

    ReplyDelete