Pikkuinen keväthajoaminen kolkuttaa ovella, mutta koitan tolkuttaa itselleni, että enää muutama viikko, enää muutama viikko... Haluaisin kovasti kirjoittaa, muokata satoja muistikorteilla lojuvia valokuvia ja kirmata lenkillä kuivilla teillä. Sen sijaan kaikki se (minimaalinen) aika, jota en käytä erinäisiin työ- ja kotitehtäviin, on omistettu lattialla lojumiselle. Kuulopuheiden mukaan en ole ainoa energian puutteesta kärsivä.
Onneksi on hymynaiheitakin. Niiden avulla jaksaa esimerkiksi tulevan leiriviikonlopun, joka sisältää viisitoista tuntia tanssimista. Levätkää te minunkin puolestani!
p.s. Huomaatteko, taas on perjantai 13. päivä?
I can't even describe how tired I am. Physically, mentally, obviously. I try to tell myself that there's only a few weeks to go before summer (and eventually summer holiday), but it's a small comfort when you're trying to survive from one minute to another. Ok, ok, maybe I'm exaggerating a bit, there are still reasons left to smile and everything. They keep me going for example on this weekend, when there's 15 hours of dancing ahead.
Haleja, kulta <3
ReplyDeleteKiitos, sulle kans mus <3
DeleteTänä vuonna tulee vielä kolmas perjantai 13.! Jaksamista.
ReplyDeleteKiitos! Ja itseasiassa, tänä vuonna 13. päivä perjantait ovat osoittautuneet ihan hyviksi. ;)
DeleteThis comment has been removed by the author.
ReplyDeleteSöpö kuva. :) Ja sama täällä...haluaisin tehdä ( ja pitäisi tehdä ) miljoona asiaa, mutta pelkkä jalkojen ja käsien nostaminen tuntuu painavalta. :D
ReplyDeleteKiitän! Kyllä me vielä jaksetaan niitä raajojamme nostaa, varmasti. :)
DeleteTsemppiä! Pääsiäispyhät pelastivat meikän, silti kevät väsyttää aina.
ReplyDeleteKiitos! Ja samoin sinne. Kyllähän pääsiäinen vapaapäivineen oli melkoista luksusta, mutta ehkä pitäisi vaan osata karsia tekemisiään enemmän.
Delete