Silloin, kun elämässä ei tunnu tapahtuvan mitään, kyseenalaistaa helposti myös blogin pitämisen mielekkyyden. Mistä kirjoittaa, kun arki on samaa päivästä toiseen? Tai kun päivät pitävät sisällään ei-niin-kivoja asioita, kuten liian aikaisia herätyksiä huonosti nukuttujen öiden jälkeen, tai hautajaisia, jossa allekirjoittanut on tälläkin hetkellä (postaus ajastettu)? Onneksi sain Paivilta tunnustuksen piristämään tylsiä ja ikäviä talvipäiviä, kiitos! Tunnustuksen mukana tulee haaste, jossa pitää paljastaa itsestään seitsemän asiaa, joita kukaan ei tiedä. Olen tehnyt paljastuksia aiemminkin, joten katsotaan, mitä uutta saisin tällä kertaa irti...
01 En tiedä mitään kamalampaa fyysistä kidutusmuotoa kuin nielunäytteen ottaminen. Olen tämän syksyn ja talven kuluessa joutunut siihen ensimmäistä kertaa elämässäni, kahteen otteeseen. Oksennusreaktioni on herkkä ja hoitaja joutuu kurottamaan kurkkuuni monta kertaa kunnes saa tarvittavan näytteen otettua, koska vaistomainen reaktioni on työntää hänen kätensä pois nieluni lähettyviltä. Puhumattakaan siitä, miten kyyneleet valuvat silmistäni heti ensimmäisen yrittämän jälkeen. Ki-du-tus-ta.
02 Haluaisin olla mukana Glee clubissa - tanssia, laulaa, esiintyä musikaaleissa. Mistä löydän sellaisen aikuiselle, joka hylkäsi lauluharrastuksen ajan ja mielenkiinnon puutteessa kymmenisen vuotta sitten?
03 Olen monesti ollut Amazonin sivuilla hyvin lähellä Roswell-nimisen tv-sarjan dvd-boksin klikkaamista ostoskoriin. Jostain syystä olen vielä pidättäytynyt - alitajunta kai yrittää kertoa, että uusintakatselu voisi tehdä ajan kultaamasta sarjasta muistoja huomattavasti surkeamman. Ehkä joku päivä rohkaistun.
04 Rakastan koruja. Yläasteella ja lukiossa oli kausi, jolloin käytin lähes yksinomaan tiukahkoja puuhelmiä ja tein niitä usein itse. Sen jälkeen käytin pitkään pitkiä helminauhoja, puisia tai muovisia. Viime vuosina pitkiä riipuksia on eksynyt nauloista roikkumaan taas uudelleen ala-asteen jälkeen. Kauniita koruja on maailmassa niin paljon! Eräs uusimmista on kuvassa näkyvä kuluneen kullan värinen peilikoru, joka on saatu blogipikkujouluissa ja peräisin Koruharakasta.
05 Pidän seinäkalantereista, jotka ovat mustavalkoisia, graafisia ja sympaattisia. Viime vuonna seinällä roikkuivat Muumit, tänä vuonna Suicide Bunniesit.
06 Minun on hyvin vaikea vastustaa pianon ääntä. Oli kappale miten huono tahansa, jos siinä on mukana piano, nousee sen status listassani heti korkeammalle. Toinen tällainen soitinryhmä on jouset, joiden kohdalla arvostus tosin riippuu pianoa enemmän myös toteutustavasta.
07 En voi käsittää ihmisiä, jotka eivät ole koskaan eläissään nähneet alkuperäistä Star Wars -trilogiaa. Sen sijaan itsellä on moni klassikko näkemättä, muun muassa Kummisedät.
Ei tullut kovin ihmeellisiä asioita, pahoitteluni, alkavat ilmeisesti luurangot loppua kaapista ;) Viime aikoina olen tutustunut moneen uuteen elokuva-aiheiseen blogiin. Jos sekä niistä että vanhoista tuttavuuksista lasketaan pois ainakin ne, joille Paivi jo antoi tunnustuksen, haluan jakaa tätä palkintoa seuraaville: Damn Good Coffee, My Movie Blog, Life is like Chocolat, Entertaining or Else, Elokuvista, Miss Movie Hunter sekä Jukebox in my head :)
Perustetaan Glee club? ;) Haluisin kans semmoseen :D Tai vaikka ees johonkin kivaan kuoroon, joka ei ole mikään mummokuoro... Ei taida täältä löytyä semmosta. Harmi, et tuoki jäi teini-iässä.
ReplyDeleteMistämistä löytyy Itsemurhapupu -kalentereja? Puput ovat niiin parhautta, joten kalenteri on ihan must have! (:
ReplyDeleteSamaa kyselen kuin Minna.:) Mistä niitä saa?!<3
ReplyDeleteMulla on sama tuon nielunäytteen ottamisen kanssa, se on ihan kamalaa. Viimeksi hoitaja jo hermostui mulle, kun aina vaan työnsin sen käden pois suusta. Verinäytteen kohdalla se ilmeisesti odotti vähintäänkin yhtä rajua reaktiota, mutta mua saa sitten taas ihan rauhassa piikittää. :P
ReplyDeleteJa kivaa, kun tästä löytyi paljon uusia leffablogeja luettavaksi!
Perustetaan oma Glee-klubi, mä haluun kans! Ekana listalla Single ladies, mä haluun oppia sen tanssin. :D
ReplyDeleteOih, kiitos tunnustuksesta! Pitääpä yrittää keksiä joitain kovin shokeeraavia paljastuksia ;)
ReplyDeleteGlee-club olisi niin parhautta! Vaikka laulaa en osaakaan ja tanssiminenkin on vähän niin ja näin... Mutta silti!
Jooo osta vaan se Roswell-boksi, tuun sitten kattomaan niitä :D
ReplyDeleteKiitos paljon tunnustuksesta! Katsotaan milloin saan aikaiseksi kaivaa omat luurangot kaapista kaiken roinan alta ;)
ReplyDeleteHeh, itse katsoin about vuosi sitten Roswellin ekan tuottarin uudestaan, yllättävän hyvin toimi vieläkin!
Glee klubi pystyyn! Mäkin haluan! Nimim. musikaalifriikki, eikä löydy enää aikaa harjoittaa mukamas laulumista (vaikka koko ajan kotona kyllä laulaa, mutta kun ei enää kuorossa/bändeissä/musaluokalla).
ReplyDelete-O
Minäkin voi liittyä Glee-klubiin vaikka laulunlahjani ovatkin ehkä hieman kyseenalaiset...
ReplyDeleteJa kiitoksia hirmuisesti palkinnosta! En muuten ole vieläkään ole nähnyt kaikkia Tähtien sota -elokuvia, vaikka paljon elokuvia mielestäni katsonkin. Täytyy kehitellä jotain huuuuimia paljastuksia omaan postaukseeni..:D
Haha jes, vaikuttaa siltä että saadaan oma Glee club pystyyn! ;)
ReplyDeletenorppa, jotenkin se koko sana kuoro yhdistyy aina kirkkoihin, mummoiluun tai sitten vaihtoehtoisesti yliopistojuttuihin.. Eikä mikään niistä sit oikein tunnu sopivalta.
minna ja MouMou, ihan vaan perinteisesti Suomalaisesta Kirjakaupasta ostin :)
horrendous, nimenomaan! Mulla viimeksi hoitaja yritti pitää kieltä paikallaan jollain sellasella kapulalla, mutta sitten mua alkoi oksettaa jo pelkkä sen kapulan laittaminen suuhun.. Mä en kyllä tykkää piikeistäkään, joskus verinäytteen otto sattuu hemmetisti ja monesti saan hillittömän viininpunaisen mustelman käteeni. Joskus se ei taas tunnu missään, joten yleisesti ottaen on kyllä huomattavasti siedettävämpää kuin joku pumpulipuikon tunkeminen nieluun :P
Riehu, joo!! :D
Eeva, ei kai tässä auta muu kuin kerätä porukka, hankkia harjoitustila ja kehitellä käsikirjoitus Glee-esitystä varten.
Reiska, haha, joo :D
Jenni, luurankoja odotellessa.. ;) Ehkä munkin kyllä pitäisi voittaa pelkoni ton Roswellin suhteen! Koska siis eihän se VOI olla huono, eihän? :D
Oola, mukaan vaan! Mulla on vähän sama, että kotona tulee lauleskeltua mutta ei 'virallisesti'. Just eilen lauloin hautajaisissa yhden laulun ja vaikka siinä lämpeni biisin kuluessa, niin silti oli vähän sellanen olo että piru kun ei osaa enää hallita ääntään samalla tavalla kuin ennen.
Harri, hyvä että oot messissä, ettei ihan pelkkää tyttö-Gleetä saada kasattua! Ja tosta Star Wars -hommastahan saa kyllä mojovan paljastuksen ;) Tosin jos kyseessä ovat uudet filkat, sillä ei oo niin väliäkään, mutta jokaisen tulis olla nähnyt se alkuperäinen trilogia. Kuuluu jotenkin yleissivistykseen imho. (Sanoo ihminen, joka ei oo nähnyt esim. Casablancaa..)
Voi että kiitoksia! Ihana yllätys todella ahdistavan viikon päätteksi. Toipa hymyn huulille tuo dedication :).
ReplyDeleteMä lähden ehdottomasti mukaan Glee -clubiin, jos sellainen perustetaan!
Oi kiitoksia, pitääpä alkaa tuumimaan mitä kehtaa paljastaa, hahaha!
ReplyDeleteMutkin saa laskee mukaan glee-porukkaan, koska alotetaan?? ;)
Moni sun kohta on kuin omasta suusta, tosin kattelin just viime vuoden puolella Roswellin, ja vaikka se osottautu muistikuvaa vähän pliisummaksi, haeskelen jo mistä löytys kakkoskauden boxi :D kannattaa tilata.
Kauhukuvia lapsuudesta, tuota nielunäytettä iljettävämpää on muuten se, kun letkulla imetään nenän kautta ottaonteloista näytteet... :D Toivottavasti siihen on nykypäivänä hellävarasemmat keinot
Oo-la-laa, palkittu kiittää ja kumartaa! :D
ReplyDeletenielunäyte, i feel you... olen lapsena oksentanut lääkärin syliin, kun ei neuvoistani huolimatta suostunut katsomaan kurkkuun ilman tikkua.
ReplyDeleteitse sain pari vuotta sitten pettämättömän vinkin konkarilabratädiltä, sen jälkeen kun olin läpsinyt häntä refleksinä käsivarsille ja purrut yhden tikun poikki. noloa. kun itse vetää kielen ulos suusta esim talouspaperin avulla, ei se näytteenotto tunnu juuri miltään.. kielen painaminen tikulla yhdistettynä pumpulipuikkoon kurkussa on paha, mutta noin se toimi ainakin mulla kertakokeilulla :) tsemppiä!
Marja, ihana kuulla ^__^ Ja sullekin on pakka varattuna Glee clubiin ;)
ReplyDeletePia, alotetaan heti kun saadaan jostain tilat ;) Hyvä, että Roswell ei ollut niin lame kuin voisi näin vuosia jälkikäteen kuvitella. Täytyy laittaa tilaukseen siis! Mulla ei oo koskaan tehty mitään tollasia letkuasioita, mutta olisin varmasti kauhuissani :O Hyyy.
tiinane, ollos hyvä ;)
hanna, uh, ihan oikein sille lääkärille, mitäs tulee tökkimään.. ;) Mulla hoitsu yritti painaa kieltäni alas ja ulos, jotta näytteen otto olisi helpompaa, mutta yhden kerran jälkeen se ite kepukka alkoi oksettaa niin paljon että olin sitten mieluummin ilman. Tätä pitäis vissiin vähän harjotella!
Nielunäytteeseen pikku vinkki: Olin kerran jenkeissä päin kyseisessä operaatiossa, ja hoitaja neuvoi sanomaan "aa" samaan aikaan kun hän tökkii sillä tikulla. Estää oksennusrefleksin. Toimi! Tätä en ole Suomessa koskaan kuullut:) Tosin en täällä kehtaa sanoa "aa" kun voipi olla hiukan omituista jos siihen ei erikseen kehoteta:P
ReplyDelete/Hannele
Hannele, oho, kiitos vinkistä! Enpä oo moista hoksannut. Kyllä sitä aata pitää muistaa sanoa silloin, kun lääkäri tutkii nielua taskulampun kanssa, mutta ei itse näytteen otossa ole tosiaan puhuttu mitään.. Tosin elättelen toiveita, ettei sitä näytettä jouduttaisi enää ikinä ottamaan :P
ReplyDeleteHauskoja :) minulla on musiikissa sama noiden jousien kanssa. Jos biisissä on viulu, se kuulostaa heti paremmalta. Isommat jousisoittimet saavat helposti palan nousemaan kurkkuun, sillä niiden soitto vaan on yksinkertaisesti niin kaunista...
ReplyDelete#7 :) SW:n vanha trilogia rokkaa!
Paivi, jouset on kyllä sellaisia.. Jotenkin niitä vielä arvostaa entistä suuremmin kun tietää, miten tuskallista se soittaminen voi olla.
ReplyDelete