Postman Pat and his black-and-white cat

Se on aina hauskaa, kun ihminen luulee liikoja itsestään. Kun hän normaalin, maanantaisin ja tiistaisin tapahtuvan, treenirytmin lisäksi päättää, että kyllä hän yhden tanssileirin kestää. Kun hän unohtaa, ettei ole enää 15-vuotias. Hän on vanha ihminen, jonka lihakset eivät veny, motoriikka ei pelaa samaa tahtia kuin aivojen käskyjenjako, ja palautuminen kestää puoli vuosisataa. Kun hän kiroaa jalkojansa, jotka eivät hyppää kuten pitäisi. Kun hän kaikesta huolimatta nauttii.

Tänä viikonloppuna siis tanssia, paljon. 9 tuntia, 2700 kcal, 4 kipeytynyttä raajaa, 1 proteiinipatukka, 1 jumiutunut selkä sekä yksi väsynyt mutta hyväntuulinen mieli (ulkona möllöttävällä auringolla on tässä oma osansa). Huomenna ja ylihuomenna olisi sitten taas normitreeniä. Katsotaan, olenko vielä keskiviikkonakin elävien kirjoissa.

Muuta ei siis ole päiviin mahtunut. Eilen menin nukkumaan jo puoli kymmeneltä, ja luulen että tänään on tiedossa sama peli. Sitä ennen voi kuitenkin hehkuttaa tällä viikolla tullutta postia! Laskujen sijasta tuli jotain kivaa :)

Roosalta hänen arvonnassaan voittamani virkattu
kukkanen! Se on varsin söpö, mutta värin vuoksi
täytyy harkita pitkään mihin sen kiinnitän.
Luultavimmin päätyy piristämään mustia tunikoita.

Kaveri toi jenkeistä tuliaisina ihan parhaan
Twilight-aiheisen pinssin! ♥

...Ja Twilight-karkkeja! Jenkeissä on oikeasti karkkeja
vaikka mihin sarjaan/kirjaan/elokuvaan, mihin vaan,
liittyen. Näitä en ole vielä maistanut, vaan säästän
vampyyribileisiin. Niiden aika on sitten, kun
Twilight ilmestyy DVD'lle.

Aurinkoista viikon alkua itse kullekin!