2009/01/25

Twilight - Houkutus


I'm in love with Edward Cullen.


Mutta kukapa ei olisi? Tämä rakkaus on sitäpaitsi täysin sallittavaa myös parisuhteileville, sillä Edward on fiktiivinen henkilö. Ja vampyyri.



Sain kaiken arkisen tohinan keskellä luettua Stephenie Meyerin paljon puhutun teoksen Twilight. Niille jotka eivät tiedä, kirja kertoo Isabella Swanista, joka muuttaa ankeaan pikkukaupunkiin isänsä luo. Forks osoittautuu kuitenkin pikkuhiljaa kaikkea muuta kuin ankeaksi. Syynä tähän on yksi paikkakunnan omituisimmaksi ajatellun perheen jäsen - häkellyttävän täydellinen 17-vuotias Edward. Bella antaa tunteidensa Edwardia kohtaan kasvaa yhä suuremmiksi saaden niille yllättäen myös vastakaikua. Edwardilla ja koko Cullenin perheellä on kuitenkin omat salaisuutensa. Bella ei pelkää mitään vaikka kenties pitäisi, ja nuorten rakkaus johtaa lopulta suureen vaaraan.

En ole tavannut ketään joka olisi lukenut Twilightin ja inhonnut sitä. Ja moista mielipidettä ette saa irti minustakaan. Kirjan aikana milloin haukoin henkeäni, milloin naureskelin tapahtumille ja sarkastisille kommenteille, milloin annoin vatsassa liitelevien perhosten päästä valloilleen. Teoksessa kuvataan niin hyvin sitä, miltä tuntuu kun rakastuu. Sitä, kun toinen hipaisee vahingossa kättäsi, ja sydämesi tuntuu pamppailevan ulos rinnastasi. Pelkkä rakkaustarina kirja ei kuitenkaan ole. Vaikka romanttisuutta on paljon, sitä ei ole vuorattu ällömakeaan siirappiin, eikä oksennusreaktiota tule. Itse kun en tykkää lukea mitään perinteisiä rakkausromaaneja.

Jokin minua kuitenkin Twilightissa häiritsi alusta asti, ja pitkällisen mietinnän jälkeen keksin syyn - se on kirjoitettu minä-muodossa. Se luo väkisinkin mielikuvan turhan teinimäisestä tarinasta. Toki päähenkilöt ovat teinejä - joskaan kyseistä seikkaa ei tuoda mitenkään liioitellusti esille. Lisäksi ymmärrän miksi minä-muoto on kerronnalle ainoa luonnollinen vaihtoehto.

Jos nyt pelästyit teini-sanaa, on pelkosi turha. Kirja kertoo niin paljon kaikesta muusta. Jostain syystä on tullut verrattua sitä Harry Potteriin, vaikka ne lopulta ovatkin täysin erilaisia teoksia. Muutamia yhtymäkohtiakin toki on - molemmat ovat kirjasarjoja, joissa kerrotaan normaalin arjen vaikeudesta yhdistää se maailmaan, jonka suurin osa ihmisistä kokee fantasiaksi. Lisäksi olen itse lukenut Potterit kaikkia alkuperäiskielellä, kuten Twilightinkin (ja sen jatko-osat tulevaisuudessa). Tavallaan tuntuu, että lukiessa käännöstä jotkin asiat eivät vain tulisi samalla tavalla kielellisesti ilmi. Toisaalta taas, vaikka englanti on kielenä minulle vaivaton, se ei kuitenkaan ole äidinkieleni. Sanastoni ei ole täydellinen. Välillä tulee vastaan adjektiiveja, joita ei ymmärrä, tai lauseita, joiden sarkastinen ilmaisu menee täysin ohi korvien (silmien). Harjaantumistahan moisetkin asiat vaativat. Ehkä joskus pitäisi lukea kirja myös suomeksi käännettynä. Kokeilla saisiko siihen erilaisen tuntuman.

Varsinaiselta kielelliseltä rakenteeltaan Twilight eroaa Pottereista paljon. Vaikka kirja toki perustuu lähes kokonaan Bellan ajatuksiin ja kokemuksiin, oli se kielenkäytön kannalta pettymys. Odotin jotain enemmän. Pottereissa taas kieli on tietyllä tapaa yksinkertaista, mutta nasevaa. Twilightia lukiessa välillä tuntui, että on vaan haluttu saada asiat kerrottua, vailla sen kummempaa kunnianhimoa. Siksi pidänkin kirjasta sen erikoisen tarinan ja hyvien henkilöhahmojen, en sanamuotojen tai lauserakenteiden vuoksi. Niiden kaipausta tyydyttämään luen kenties Milan Kunderaa.

Kolmas asia johon olin ehkä hieman pettynyt, oli loppu. Se oli liian ennalta-arvattava, vaikka joka hetkellä ei siltä tuntunutkaan. Ehkä lopun pettymys johtui kirjan keskivaiheiden intensiivisyydestä. Se tunne ei valitettavasti jaksanut pitää ihan loppuun asti. Tietenkin tästäkin voisi saada erilaisen mielikuvan, jos lukisi kirjan yhdeltä istumalta kokonaan. Jokatapauksessa, jatko-osa New Moon odottaa pöydällä kantensa aukaisua. Sehän on luettava jo pelkästään uteliaisuuden vuoksi - Twilightkin sai janoamaan itseään kokoajan lisää. Mitä kaikille tapahtuikaan kaiken sen jälkeen?

Kirjasta tehty elokuva on suunnitelmissa keskiviikoksi. En odota siltä paljon mitään, mutta toivon sen olevan silti viihdyttävä. Itse olen myös kuvitellut Edwardin enemmän Tom Riddle -tyyppiseksi, sellaiseksi kuin Tom kuvataan Harry Potter and the Chamber of Secrets -elokuvan lopussa. Joten nähtäväksi jää, miten hyvin Robert Pattinson pystyy täyttämään odotukset Edward Cullenista :)



p.s. Näin jälkeenpäin ajatellessani, ainoa mikä kirjan oikeasti pitää pinnalla, on nimenomaan Edward Cullen. Ilman häntä kirja uppoaisi.

7 comments:

  1. Minä aattelin käydä huomenna päivänäytöksessä. Hyvistä aikomuksista huolimatta en ole aiemmin vielä päässyt leffateatteriin asti (se kun on niiiin kaukana).

    ReplyDelete
  2. Vuaah, minä rakastuin siihen kirjaan! Ja ainakin mun mielestä leffa on hyvin samantyyppinen... :)

    ReplyDelete
  3. Nekku: odotan arviota leffasta ;)

    Sofi: minäki rakastuin siihen maailmaan, mutta se kirjoitustyyli ei vain kolahtanut. Vioistaan huolimatta jatko-osat vetävät minua puoleensa kuin.. Edward Bellaa ja toisinpäin. Voi olipa huono vertaus :D

    ReplyDelete
  4. mulla ois tästä aiheesta niin paljon sanottavaa, etten oikein osaa alottakaan :D voisin tehdä journaliin jotain yhteenvetoa jossain vaiheessa. mutta niin, mä tykkään kolmesta ekasta kirjasta (joista 2 ekaa oon lukenut suomeksi), mutta viimeinen, breaking dawn oli niin suuri pettymys että huhhhuijaa. lisäksi mua vähän ahdistaa se miten stephenie meyerin mormonius ja se ajatusmaailma tulee niin selkeästi esiin varsinkin loppua kohden. edward on kyllä mustakin aika ihana, vaikka myös tosi ärsyttävä :D

    eh, ei tässä tainnu olla päätä eikä häntää. on niin ristiriitaiset tunteet koko twilightia kohtaan.

    ReplyDelete
  5. Jenkku, ei tarvi olla päätä eikä häntää :D Mulla myös ristiriitaset fiilikset, kuten annoin tossa tekstissäkin toivottavasti ymmärtää :) Hassua, kun Nekku sanoi että kuulemma neljäs kirja olisi paras... Mutta eihän sitä voi tietenkään tietää ennenku lukee ensin ite. Jospa pääsis ite sinne asti edes ennen pääsiäistä :) Mormoniutta en kyllä ajatellut (en oo taas ottanu asioista selvää as usual), pitääpä pitää silmät auki!

    ReplyDelete
  6. Google-kuvahaku toi mut -09 sun blogiisi, tähän tekstiin. Se oli eka kerta kun luin mitään blogia ! :>
    Maaliskuussa aloitin oman blogin, taas jostain kautta päädyin tänne, ja joku aika sitten kävin kommentoimassa "satu" -omalla nimelläni LAPKO-aiheista juttuasi.
    Ja nyt olen lopulta Twilight colan ihka oikea lukija ! :D Vaikuttipa höpsöltä, mutta näin sattui käymään ^^

    ReplyDelete
  7. Story, ei vitsit, vähän hauskaa! :D Tervetuloa! ^___^

    ReplyDelete