2011/10/30

Drive

Jotain kertonee se, että jo ensimmäiset minuutit valkokankaalla saavat liimautumaan tuoliin kiinni, kynnet ovat jännityspureksinnan kohteena ja kyyneleet kihoavat silmiin - eivät tarinan vuoksi, vaan filmin upeuden. En usein sano näin, etenkin, kun arastelen sanaa paras suunnattomasti, mutta vuoden elokuva -tittelin haltijasta ei tällä kertaa ole minkäänlaista kilpailua. Nicholas Winding Refnin Drive vie pokaalin kotiin kirkkaasti.


Driven pääosassa on nimetön automekaanikko ja kahden tason kuski - päivisin stunttimies elokuvien takaa-ajokohtauksissa, öisin osa ihan oikeita takaa-ajoja ryöstökeikkojen pakoautojen ratissa. Mies elää omilla ehdoillaan ja muiden silmissä, töitä lukuun ottamatta, varsin hiljaista elämää. Hän vaikuttaa jopa yksinäiseltä. Eräänä päivänä hän tutustuu naapuriinsa Ireneen ja tämän poikaan Benicioon. Kolmikon ystävyyden kehittyminen ja lämpeneminen sulattaa myös kovalta vaikuttavan päähenkilömme ja tuo hänestä uusia puolia esiin. Benicion isä pääsee kuitenkin kiven sisästä vapaalle jalalle, ja aluksi leppoisilta vaikuttavat asiat saavat joka suhteessa uusia puistattavia käänteitä.


Tosiasiassa synopsis tuntuu turhalta, sillä leffan pointtina ei missään nimessä ole tarina suurpiirteisyydessään vaan se, miten se kerrotaan. Ryan Gosling on pidättäytyväisenä mutta varmaotteisena kuskina mieletön, ja onhan mies niin täynnä karismaa, että saisi jopa kolmetuntisen perunoiden kuorimista kuvaavan elokuvan toimimaan. Carey Mulligan on jälleen suloinen ja muutkin roolit osuvat kohdalleen, mutta suurimman työn kokonaisuuden nostamisessa muiden yläpuolelle tekee musiikki. Soundtrackista päävastuun kantaa Cliff Martinez, vaikka myös yksittäisiä eri artistien kappaleita on sujautettu joukkoon. Hemmetin kova, ei voi muuta sanoa. Toivottavasti vierustovereita ei häirinnyt jammailuni leffan ohessa. Jokseenkin epäonnistuneet trailerit suosittelen kuitenkin skippaamaan, mikäli haluat Drivesta kaiken irti.

Elokuvaa on kehuttu vuolaasti, mutta samalla varoitettu sen brutaaliudesta. Ajallisesti väkivallan osuus ei ole mahdottoman suuri, eikä käsiä tarvitse pitää silmien peittona pitkiä aikoja putkeen, mutta kohtaukset ovat yllättäviä ja veri lentää sitäkin rajummin. Hermoheikoille trilleriä ei missään nimessä voi suositella. Sen kuitenkin sanon, että biitit jyskyttävät päässä pitkään vielä leffan loputtuakin eikä tummanpuhuvan, neonvaloilla maustetun kaupungin intensiivisestä tunnelmasta pysty päästämään irti. Ahdistuneisuuden ja euforian tila seuraa vääjäämättä kotiin. Voimakasta fiilistä on vaikea kuvailla, se pitää kokea itse. Elokuva osuu syvälle ja silloin uusintakierroksen vastustaminen on mahdotonta. Tänään uudestaan teatteriin siis.


I don't say this often, but when the first minutes of a movie get you glued onto your seat and panicking with excitement, you get tears to your eyes not because of the story, but the overwhelming splendour of the film, you're watching the movie of the year. Drive is something you won't easily forget.

The movie is about an anonymous driver. At daytime he works as a car mechanic slash stuntdriver for movies, at night he becomes the getaway car driver for random criminals. He is in control of his own life, which apart from the rather dangerous jobs seems rather peaceful. He even seems lonely sometimes. But of course there's bubbling on the inside. Our driver developes a friendship with his neighbour Irene and her 6-year-old son, and he really opens up and comes out of his shell. But when Benicio's father gets out of prison, things which at first seem rather ok suddenly get right out of hand.

In one word the movie is absolutely brilliant. Ryan Gosling has such charisma he could make anything work, and as a reserverd but clever driver he's magnificent. Cary Mulligan is as cute as ever, too, but one main thing that gives the movie a dozen extra points is the music. Cliff Martinez is in charge of most of the soundtrack with some other artists contributing also. One of the best soundtracks ever made.

Drive is a violent, dark movie with glimpses of warmth and heroism. The strong beats throb in your head long after walking out of the cinema, and you feel both anxious and euphoric. There is no way any film could compete with it this year, and you just want to watch it again and again.


Pictures: Rotten Tomatoes

17 comments:

  1. Kuten sanoit, musiikki ja äänimaailma tekevät tämän elokuvan. Hieno se on muutenkin, mutta ääni nousee kaiken yläpuolelle.

    ReplyDelete
  2. Hittolainen. Pitäiskö tämä pätkä sittenkin nähdä. En yleensä tykkää väkivallalla mässäilystä, vaikka esimerkiksi Inglorious Basterds on ehdottomassa top vitosessa suosikkileffoissani. Tykkäsin Goslingista kyllä Grazy Stupid Lovessa ja tämä olis nyt varmaan aika erilainen leffa häneltä. Hmm... Hehkutit kyllä nyt niin pahasti, että kai tämä pitää nähdä. :D

    ReplyDelete
  3. Musta on hauskaa toi soundtrackin kehuminen, koska mä en leffan jälkeen muistanut mitään muuta siitä kuin alkutekstin aikana soineen synapopin. O_o Tänään sit uusiks!

    ReplyDelete
  4. Vuoden paras, samaa mieltä.

    Repesin tälle: "ja onhan mies niin täynnä karismaa, että saisi jopa kolmetuntisen perunoiden kuorimista kuvaavan elokuvan toimimaan". Mutta niiiin totta :D

    ReplyDelete
  5. Muru kehui tämän maasta taivaisiin ja soundtrack on kuulemma saatava. Monet muutkin kehuneet tätä, mua harmittaa etten ole vielä nähnyt. Mutta siis ehdottomasti menossa katsomaan kunhan löydän jonkun joka ei ole tätä vielä nähnyt! kiva kun saa odottaa jotain tosi hyvää. :)

    ReplyDelete
  6. On toi kyllä ihan huikea elokuva! Eihän siinä juonellisesti (mun mielestä) mitään kovin erikoista ollut, mutta jotenkin jännittävä tunnelma, tyylikkyys, musiikki yms. vakuuttivat. On kyllä pakko nähdä elokuva toiseen kertaan jotta näkisi, miten loppuratkaisun tietäminen yms. vaikuttavat elokuvakokemukseen. Antoisaa leffakokemusta siis!

    p.s. Jos tää sivusto ei ole tuttu jo, suosittelen tsekkaamaan: http://feministryangosling.tumblr.com/ :)

    ReplyDelete
  7. En kyllä ehkä itse soundtrackia jaksais kuunnella, mutta leffa oli kyllä hyvä. :) Kiitos vaan kun suosittelit! :) Tuli tuosta tyttelistä muuten mieleen ihan nuori Michelle Williams. :)

    ReplyDelete
  8. Käytkö usein katsomassa leffan toiseen kertaan heti perään? Kuuntelin niitä soundtrackin biisejä youtubesta, hyvältä kuulostaa tosiaan.

    Mutta tuota, asiasta kolmanteen. Kun yksi juttu, mistä kiinnostuin blogissasi, on se, että olet arkkitehti. Niin olisikohan siitä saanut kysyä vähän, vai onko niin ettet halua ollenkaan kirjoittaa mitään työelämään liittyviä juttuja blogiisi? (ymmärrän kyllä, jos se on se jälkimmäinen vaihtoehto)

    ReplyDelete
  9. Leffan brutaalius tuli kyllä todellisena pommina mulle kun kävin kattomassa. Ihan tosissaan hyppäsin penkissäni ekan tuollaisen yllättävän väkivaltaisuuden iskiessä päin näköä - kertoo mun mielestä aika hyvin tosiaan siitä yllättävyydestä sillä en normaalisti hätkähdä leffojen väkivaltaisuutta. Leffassa pelataan kyllä niin hienosti noitten äänitehosteiden kanssa, kontrasti hiljaisuuden ja yllättävien kovien äänien välillä toimii nimenomaan tuollaisena hätkähdyttävänä ja tuolista pompauttavana efektinä.

    Tekis itsekin mieli käydä katsomassa vielä uudestaan, ihan jo pelkästään noiden musiikkien takia. Ne kun toimii leffateatterin äänentoistossa aivan u-s-k-o-m-a-t-t-o-m-a-n hyvin ♥

    ReplyDelete
  10. Aini, pakko viel lisätä, et mä kyllä tykkään tyylikkäästä väkivallalla mässäilystä, eikä tässä leffassa ollu sitä kyllä läheskään tarpeeks! :D Vasta n. puolessa välissä alko veri lentää eli aivan liian myöhään, ehdin jo monta kertaa miettiä, et mikä tästä nyt K-18 tekee :D

    ReplyDelete
  11. Anzi, juuri näin. Tai no, ääni ja Rygo. ;)

    Varpunen, väkivallalla ei onneksi tässä paljoa mässäillä, ainakaan samalla tavalla kuin Tarantinon ohjauksissa. Mutta ne pienet hetket on aika rajuja. Kyllä kantsii nähdä. ;)

    Lauri, mulla se tunnelma tuli kaikista vahviten musiikin kautta, ja sen pimeän kaupungin tietty.

    Reiska, no totta se on, nii! :D

    Riehu, tai sitten koitat löytää jonkun, joka haluaa nähdä sen useampaan kertaan.. ;) (Jos et muuta seuraa saa, niin mie voin lähtä kattoo kolmannen kerran :D)

    Sra, sinäpä sen sanoit. :) Eihän toisella kerralla yllätyksellisyyttä ollut tietenkään yhtään, mutta pystyi paremmin keskittymään yksityiskohtiin. Silmätkin pidin kokoajan auki, mutta huomasin etten hengittänyt väkivaltakohtauksissa oikeastaan yhtään. :D Ja kiitos linkkivinkistä! <3

    Kissaämmä!, kiva että tykkäsit! Mulla kans tuli ihan mieleen Michelle Williams, ja kirjotinkin siitä tohon alkuperäiseen tekstiini mutta poisin lauseen sitten. Eli luit mun ajatukset! :D Mua ei toi veren lentäminen kauheena nappaa, joten sikäli sitä oli kyllä ihan tarpeeksi.

    Olli, en, mutta näin hyviä leffoja on vähän pakko. ;) Jotenkin se fiilis vei niin mennessään ettö oli pakko käydä testaamassa, voiko sama toistua uudestaan heti parin päivän päästä. Ja kyllä se voi. <3 Arkkitehtuurista toki saa aina kysyä! Jotain juttuja löytyy täältäkin, mutta aika suurpiirteisesti, koska en tosiaan töistä välitä puhua julkisesti. Mutta kannattaa nakata vaikka sähköpostilla (junestardust ät gmail.com) :)

    Jenni, just toi, että silloin kun musiikki soi, niin se soi sitten täysillä, painaa muiden äänien ohi ja vie tunnelman kattoon. Aivan ihana <3 Vaikka niiden kallon murskaamiskohtausten ääniefektit olisivat kyllä voineet olla hiljaisempiakin.. :D :P Mua kans vähän pelottaa, että dvd'ltä tää ei enää tunnu miltään, but we'll see!

    ReplyDelete
  12. Joo, ok, laitan meilillä. Mutta yksi tarkennus vielä täytyy kysyä. Oletkohan kuinka tuttu sellaisten projektiosuuksien kanssa, joissa on mukana muidenkin alojen ihmisiä kuin arkkitehtejä ja insinöörejä?

    ReplyDelete
  13. Olli, hmm, tarkoitat varmaan että ihan suunnittelupuolella on muitakin mukana, ei pelkästään tilaaja tai käyttäjä? Isommissa jutuissa käytetään konsultteina kyllä muidenkin alojen ihmisiä, sekä sitten tietysti tiettyjen tuotteiden valmistajien edustajia, sisustussuunnittelijoita yms, mutta harvemmin ainakaan mun kohdalle on osunut mitään sen kummempaa. Toivottavasti osasin vastata kysymykseen.. :)

    ReplyDelete
  14. Joo tarkoitan juuri sellaisia isompia projekteja, joissa suunnittelupuolellakin on mukana muiden alojen ihmisiä kuin pelkästään arkkitehdit ja rakennusinsinöörit. Onko itsellesi sattunut sellaisia projekteja, jossa olisi ollut yhteistyötä esim. noiden mainitsemiesi tuotteiden valmistajien edustajien, sisustussuunnittelijoiden yms. kanssa?

    ReplyDelete
  15. Hmm, suurta yhteistyötä ei ole tainnut olla kovin monen tahon kanssa, toki sitten pienempiä yksityiskohtia on hiottu asiantuntijoiden, esim. lääkäreiden, opastuksella. Tietysti myös museoviraston edustajat ja esim. kaupungin vastaava palopäällikkö on mukana jos ei muuten, niin antamassa viimeisen luvan jonkun tietyn jutun tekemiseen. Hmm. En ehkä töissä kyllä oo paljoa moisiin törmännyt (en oo tehnyt sellasia hankkeita/projektiosuuksia, vaikka muut ovat), mutta diplomityössäni haastattelin mm. opettajia ja kaupunginvaltuutettua.

    Osasinpa vastata taas kaarrellen kysymykseen. :D Sori.

    ReplyDelete
  16. No mutta kuitenkin joskus ollut jotain sellaista jossain projektissa, ja tiedät varmaan jotain niistä osuuksistakin, joita muut ovat tehneet. Luulen, että pystyisit neuvomaan mua yhdessä jutussa ainakin hiukan. Mulla on yksi työhaastattelu tulossa, ja tarvitsisin siihen liittyen apua. Laitan meilillä kysymyksiä, kiitos kovasti jos haluat auttaa :)

    ReplyDelete
  17. Olli, nakkaapa ihmeessä sähköpostia, katsotaan osaisinko auttaa. :)

    ReplyDelete