2009/09/26

Venäjä, oikeusvaltio?

Kun yrittää toipua edellisillan keikasta raahautumalla kuntosalille ja syömällä pakastimesta kaivettua soijakastiketta, voi hetkeksi uppoutua miettimään maailman pahuutta. Noustakseen illaksi jälleen hyvään fiilikseen. Tiedossa siis ystävän tuparit - niistä ja eilisestä kuitenkin lisää huomenna! Tänään ehtii vielä syventyä epäoikeudenmukaisuuteen.

Jonna kirjoitti vähän aikaa sitten samaa sukupuolta olevien ihmisten oikeuksista parisuhteeseen. Hän pohti sitä, miten 2000-luvulla luulisi ihmisten mielipiteiden kehittyneen suvaitsevaisemmiksi vuosien takaiseen nähden. Toki asiat ovatkin menneet eteenpäin aikalailla - monissa maissa samaa sukupuolta olevat parit voivat avioitua ja adoptoida lapsenkin. Mutta rankkoja mielipiteitä tunnutaan tänäkin päivänä vielä viljeltävän. Samaa sukupuolta olevien rakastamisen oikeus ja Amnesty Internationalin jäsenlehti (toimi myös lähteenä Wikipedian ohella) saivat minut pohtimaan ihmisoikeuksia ja maailman menoa. Maailman, jonka haluaisi olevan oikeudenmukainen kaikille.

On helppo sivuuttaa uutiset, joissa kerrotaan ihmisoikeusrikkomuksista esimerkiksi Lähi-Idässä tai Kiinassa. Jos kyseisiin maihin ei ole minkäänlaisia kytköksiä, tuntuvat ne äärimmäisen kaukaisilta ja itseä koskettamattomilta. Lisäksi itsemurhaiskuista kuulee harva se päivä, ja näihin asioihin pikkuhiljaa turtuu. Darfurin tai Afganistanin tilanteet eivät enää hetkauta. Eri asia olisi varmasti silloin, jos kaoottisessa tilassa olevassa massa asuisi ystäviä tai sukulaisia, tai jos siellä edes olisi joskus käynyt lomamatkalla. Tietynlaista silmiensä ummistamista onnellisena elämiseen toki vaaditaankin. Maailma on niin täynnä kauheuksia, että jos jokaiseen tarttuisi ja sitä murehtisi, olisi ihminen rikki alta aikayksikön. Se ei silti tarkoita, etteikö johonkin voisi puuttua edes ajatustasolla. Nykyään liian monet tuntuvat elävän siinä omassa pikku pallossaan, välittämättä muista. Kiinnostuksen kohteena on ainoastaan se kiiltävin auto tai makeimmat kengät. Globaalisuus ei ole tuonut mukanaan koko maailman kattavaa yhteisöllisyyttä, vaan entistä voimakkaamman yksilökeskeisyyden.
 
***

Otetaan esimerkiksi Venäjän ihmisoikeustilanne. Tuon mahtavan itänaapurimme, joka on monelle varmasti vieras ja kaukainen (enhän itsekään ole maassa käynyt, vaikka kieltä hiukkasen osaankin), mutta joka on kuitenkin niin lähellä. Toimittaja Anna Politkovskajan murha parisen vuotta sitten tuskin meni keneltäkään ohi. Mutta entä tänä vuonna salamyhkäisesti kuolleet ihmisoikeusaktivistit, juristit tai toimittajat? Ehkä he eivät ylittäneet uutiskynnystä. Ehkä heitä ei pidetty tärkeinä. Ehkä ei haluttu uskoa siihen, että tällaista voi tapahtua naapurissa vielä vuonna 2009.

Venäjän valtion mielestä kyseiset aktivistit ovat ilmeisesti tärkeitä, mutta väärällä tavalla. Kansalaistoiminta on hyvää niin kauan, kun se edistää ja tukee valtion toimintaa. Etenkin Tsetsenian sodan ihmisoikeusrikkomusten tutkiminen on herättänyt närää. Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI'n mukaan Venäjällä on vuoden 1992 jälkeen tapettu tai murhattu 77 toimittajaa. Seitsemänkymmentäseitsemän. Sen vuoksi, että he eivät ole halunneet katsoa mahdollisia rikoksia sormien läpi. Alkaa mielestäni muistuttaa enemmän diktatuuria kuin puolipresidentillistä tasavaltaa - se, joka kehtaa asettua valtiojohtoa vastaan, saa tuta nahoissaan sen mahdin. Eipä sillä, Putin ei ole minua missään vaiheessa vakuuttanut. Tyyppi vaikuttaa kaikin puolin luihulta, vaikka diktaattorista ei kyse olisikaan. Medvedev ei valitettavasti ole tuonut muutosta Venäjän oikeushallinnon toimintaan. Toki ei voida suoraan sanoa, että valtio olisi mysteerimurhien takana. Asialla voivat olla kiihkomieliset valtion kannattajat, jotka ovat päättäneet puuttua asioihin omin käsin. Ongelmana on kuitenkin se, että valtio ei tutki näitä tappoja tarpeeksi. Viranomaiset kieltäytyvät tutkimasta rikoksia ja syytteitä hylätään. Sen äärimmäisen, hengen riistämisen, lisäksi uhkailu, toiminnan häirintä ja vaikeuttaminen sekä tahdonvastaiset katoamiset ovat ihmisoikeuksien puolesta taistelevien arkipäivää.

Tietenkään ei pidä unohtaa, että Venäjääkin voidaan vielä tietyiltä osin pitää kehittyvänä maana. Moskovan varakkailla asuinalueilla elinolot ovat täysin länsimaista tasoa, mutta maaseudulla asiat ovat toisin. Köyhiä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 50% asukkaista. Myös oikeuslaitos laahaa perässä. Jos Venäjälle ikinä sallitaan mahdollisuus EU-jäsenyyteen, tapahtuu se vasta silloin, kun niin ihmisoikeudet kuin tasa-arvokin toteutuvat maassa nykyistä paremmin. Kannustaisiko jäsenyyden salliminen sitten näiden asioiden kehittämiseen, en tiedä.

Amnesty toimii useiden eri ihmisoikeusasioiden puolesta ympäri maailmaa lahjoitusvaroin. Jos varoja ei ole lahjoittamiseksi asti, vain muutaman hiiren klikkauksen vaativa panostus on vetoomusten allekirjoittaminen. Esimerkiksi Dmitri Krajuhinin ihmisoikeustyön turvaamista voit vaatia tästä.

*

Ihmisoikeuksiin liittyy läheisesti myös sananvapaus ja siten tekijänoikeudet, joita Maria on pohtinut esimerkiksi bloggaamisen näkökulmasta. Missä menee sananvapauden raja? Kenellä on oikeus sanoa mitä ja kenestä? Ja missä formaatissa?



8 comments:

  1. Hyvä postaus! Kammottavaa, että noinkin lähellä voidaan olla demokratiassa ja ihmisoikeuksissa niin paljon esimerkiksi Suomea jäljessä! Vaikka täälläkin on vielä parannettavaa monessa asiassa...

    ReplyDelete
  2. Sitä ei jotenkin tahdo uskoa, että tuollaista sattuu vielä tänäkin päinävä niin lähellä. Ja mitä kaikkea muuta tapahtuukaan, mistä vaietaan tai ei edes tiedetä. Nämä asiat saavat kyllä ajattelemaan ja toivomaan, että pystyisi tekemään asioille jotain.

    ReplyDelete
  3. Pakko linkittää Jannen kirjoittama teksti parin viikon takaa liittyen tähän asiaan.

    ReplyDelete
  4. Loistava postaus!

    Venäjän tilannehan on aivan käsittämätön. Selvästi ihmeellistä vehkeilyä, sananvapauden ja perusoikeuksien rajoittamista ja tallomista tapahtuu ja varmaan jo ihan sieltä valtiojohtotasolta käsin, ihmisiä katoilee heidän tutkittuaan näitä erilaisia outouksia ja länsimaissa tietysti ei paljoakaan äristä tai murista - ollaan toisaalta niin riippuvaisia Venäjästä, ettei kukaan halua suututtaa tätä uinuvaaa jättiläistä, korkeintaan lausua aiheesta ympäripyöreyksiä. Saavat tehdä melkein mitä lystäävät. Ja tämä meidän Medekin on lähinnä edustusnukke, Putinhan se siellä taitaa naruja edelleen vedellä. >_<

    ReplyDelete
  5. Katariina, kiitos! Ihan totta, että täälläkin on vielä parannettavaa esimerkiksi sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Ylipäätään modernin valtion käsite on minusta vähän epämääräinen, ainakin jos ajattelee näitä ihmisten oikeuksia.. Luulisi, että ne olisivat kunnossa, mutta harvoinpa ovat :/

    ravenwaves, niinpä! Asioille haluaisi tehdä jotain, mutta sitten on se ummistamispuoli.. Ja fakta, että kaikelle ei voi tehdä mitään. Onneksi on edes noi vetoomukset.

    Willow, luinkin ton tekstin. Tykkäsin kyllä niistä parista uudemmasta enemmän, mielestäni olivat täyttä asiaa ja mielenkiintoisesti kirjotettu, mutta piru kun tuolla ei pääse kommentoimaan! :D

    Maria, kiitos! Mun mielestä on tosi surullista, että kukaan ei viitsi nousta Venäjää vastaan. Pelätään kai kolmatta maailmansotaa. Amnestyn lehdessäkin Heidi Hautala mietti sitä, miten suomalaisuuteen kuuluu kulisseissa toimiminen.. Haluaan olla diplomaattisia, eikä sitten tartuta tarpeeksi itänaapurin ihmisoikeuksiin. Toimminan pitäisi olla julkisempaa ja kansalaisjärjestöjä tulisi tukea enemmän. Ja totta, eipä Medvedevillä taida olla maan johtamisen kanssa mitään tekemistä. En voi käsittää kyllä Putinia. Harvoin koen jotain tuntematonta poliitikkoa tai muuta ihmistä niin vastenmielisenä kuin häntä. Mutta kaikille olis vaan parempi, jos Putin väistyisi Venäjän hallinnosta ja antaisi tilaa uusille kasvoille, joilla ehkä olisi enemmän näkökulmaa ja halua kehittää valtiota eteenpäin.

    ReplyDelete
  6. Mielenkiintoinen postaus. Paljonhan sielläpäin on ongelmia, ja paljon vielä tekemistä ihmisoikeuksien kannalta. Kesällähän kuoli myös Natalia Estemirova (Politkovskajaan hyvä ystävä), sekä monia muitakin ihmisoikeusaktiiveja. Pahimmat ongelmat tuntuu olevan Tsetshenian alueella mutta sitä porukkaa katoili kyllä muillakin alueilla. Kannattaa muuten lukea Politkovskajan kirja Putin's Russia jos aihe kiinnostaa enemmänkin.

    Kyselit näkyikö vastaavat asiat Venäjän arkielämässä mitenkään. Näkyihän jotain, ehkä selvimpänä miliisien jatkuva ahdistelu jos sattuu olemaan yhtään "ulkomaisen" näköinen. Ja Venäjän alue on kuitenkin niin suuri että siellä asuu muitakin kuin pelkkiä kaukaasialaisia. Rasismi on todella voimakasta, kaikessa.

    Parempaan suuntaan kuitenkin mennään mielestäni koko ajan. Itse olin kesällä jonkun verran tekemisissä LGBT-skenen kanssa. Ulkomaalaisethan ei saa olla tekemisissä ihmisoikeuksien kanssa (tai tulee helposti "ei-toivottu henkilö"-leima passiin) mutta paikallisille annetaan nykyään enemmän vapauksia kuin aikaisemmin ja LGBT-NGOita rekisteröidään yhä enemmän ja enemmän. Tai no, ensimmäiset saivat rekisteröityä vasta vuosi pari sitten, mutta nykyään niitä syntyy jo useampia.

    Maa on todella homovastainen, mutta pikkuhiljaa meininki on muuttumassa ruohonjuuritason työn ansiosta. Noin ihan arkielämässä sen huomaa että lesboparit uskaltavat näyttää tunteensa toisiaan kohtaan julkisesti (homopareja en nähnyt). LGBT-tapahtumia on myös useampia, joskin niissäkin on omat ongelmansa sillä joskus hallinto päättää sulkea niitä keksimällä jos mitä tekosyitä.

    Enihuus, itse olin Pietarissa, eurooppalaistuneessa miljoonakaupungissa. Syvemmällä maassa olisi varmasti tiukempi ja suljetumpi tilanne.

    ReplyDelete
  7. Ei kummatkaan tajuta, että mikä tohon Jannen blogiin on menny, ku siä ei pysty enää kommaamaan! Ollaan tarkastettu kaikki asetukset läpi ja ne on ok. Ehkä Jannelle on pistetty joku banni sen provosoivien tekstien tähden xD

    ReplyDelete
  8. suklaasydän, kiitos tästä katsauksesta :) Toki Pietarissa meininki on varmasti eri, kuin vaikka Keski-Venäjällä. Samahan se on Suomessa - ainakin tuntuu siltä, että pienissä kylissä suvaitsevaisuus on heikommilla jäillä kuin suurissa kaupungeissa. Mutta toivottavasti asiat ovat Venäjällä(kin) kehittymään päin!

    Willow, onpa outoo, tosin banni saattaski olla se syy x)

    ReplyDelete