2010/06/08

Behold! The Night Mare

Sekä Anzi että Oola haastoivat kertomaan omituisista tavoistani. Niitähän riittää, mutta haasteessa määrä on onneksenne rajoitettu viiteen.


Käyn keskusteluja näkymättömien ihmisten kanssa aka itsekseni, yleensä englanniksi. Yleensä höpötän lähinnä yksin kotona. Mutta etenkin muuten kovin tylsillä kävelylenkeillä saatan tehdä tätä myös julkisilla paikoilla, jolloin ohi kulkevat ihmiset katsovat kummissaan. Aina ei vain tajua, että omat ajatukset paljastuvat muillekin ilmeistä ja ääntä päästävästä suusta. Kävellessä, juostessa ja pyöräillessä myös laulan paljon ääneen. Onneksi tiedän, etten ole ainoa joka tätä tekee.

Samalla logiikalla olen ohjannut monen monta musiikkivideota, pääosassa tietenkin minä. Etenkin kävellessä kuulokkeet korvilla tämä kuvittelu on suoraan sanottuna pakollista. Viimeksi tiskatessani luureista soi Sneaker Pimpsin Bloodsport, ja kuvittelin olevani musiikkivideon pahiksia vaaniva tiskaaja.

Minulla on tapana jättää karkkipussista viimeiseksi jokaista lajia tai väriä yksi kappale. Ne sitten syödään paremmuusjärjestyksessä niin, että maukkain häviää kitaan viimeisenä. Tätä kirjoittaessani syön Jelly Bellyjä juurikin mainitulla tavalla (viimeiset maut top3 ovat blueberry, cherry ja liquorice). Yleensäkin minulla on tapana syödä ruokaa niin, että viimeiselle haarukalliselle/lusikalliselle jää se kaikista herkuin pala. Näin syömisestä jää mahdollisimman hyvä mieli. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka syövät parhaat palat ensimmäisenä.

En pidä ketsupista. Paitsi munakokkelin kanssa se on välttämätön pahe.

En voi käydä nukkumaan niin, että varpaat sojottavat peiton ulkopuolella. Silloinhan möröt tulevat ja syövät varpaani! Peiton on aina muodostettava pussi jalkojen ympärille. Tämä siis silloin, kun on aikeissa nukahtaa. Kun keskellä yötä tulee kuuma, möröt on jo unohdettu ja jalat saavat olla miten sattuu.


Kummallisuuksiaan paljastamaan haastan Lauran, Jalousen ja Bemun!


Kuva vuodelta 2007.

19 comments:

  1. Minusta on oikeasti aika ihanaa, että muutkin puhuvat itsekseen. Koko ikäni olen luullut olevani tässä asiassa ihan friikki ja sitten yhtäkkiä en olekaan!
    Tuo musiikkivideoiden ohjaaminen on myös tuttua. Kuvittelen myös itseni usein erilaisten elokuvien ja TV-sarjojen pääosaan.

    Tuo peittojuttu on kyllä hassu. :-)

    ReplyDelete
  2. muhun pätee myös toi että syön "pahimmat" ruuat ja karkit ekana ja viimiseks jää parhaat :)

    ReplyDelete
  3. Siis mitä hitsiä, voin allekirjoittaa nää kaikki! :D Puhun aina englanniksi, haastattelen itseäni ja vaikka mitä hullua. Pähkinöitä ja paprika-kurkku-tomaatti-salaattia syödessä pitää jättää aina yksi jokaista lajia ja tosiaan syödä parhausjärjestyksessä! Ketsuppi on yök, paitsi makaronilaatikossa ja ranskalaisten kanssa (silloin tosin sekaan pitää laittaa mustapippuria). Ja jalat peiton ulkopuolella ei voi nukahtaa, koska joko joku örkki syö ne tai ne jäätyvät ja tippuvat pois!

    ReplyDelete
  4. Peittojuttu on sama täälläkin! Missään nimessä ei voi mennä nukkumaan jalat peiton ulkopuolella, sillä se on varma mörönhoukutin ;-)

    Itsekseen (varsinkin ajatuksissa) puhumista (varsinkin muiden ihmisten kiroamista) ilmenee täälläkin suunnalla.

    ReplyDelete
  5. 3., 4. ja 5. kohdat allekirjoitettu :) Ekasta kohdastakin tunnistin itseni, tosin sillä erotuksella, että mä käyn niitä keskusteluja itseni kanssa, aika ajoittuu yleensä nukkumaan menemiseen :)

    ReplyDelete
  6. Mä syön herkuimmat ensin koska jos niitä säästelee ja tuleekin kylläiseksi jo ennen loppua, menee ne hyvät tavallaan hukkaan jos ne vetää ähkyynsä oksennusta pidätellen :D Parempi vetää ne paskat sitten loppuun tai säästää myöhemmäksi xD

    ReplyDelete
  7. Hehee, mä myös puhun itekseni, englanniks usein vieläpä! Lisäks syön myös parhaat palat vikana, paitsi joskus karkeista, jos joku toinenkin jakaa niitä tai muuten vaan on uhkana, et homma jää kesken ;D Aiemmin en myöskään pystyny käymään nukkuu jalat peiton ulkopuolella, mut nyt kuumat asunnot on saanu mut totutettua siihenkin, outoa.

    ReplyDelete
  8. Hehhee, oma listani tulee huomenna. Tuo yksinpuhuminen on myös oma omituisuuteni, ja englanniksi! Mikä hitto siinä oikein on...

    ReplyDelete
  9. Jalat täytyy ehdottomasti pussittaa nukkumaan mennessä. Pakko. Muutenhan niistä voi joku napata.

    Yksin puhumista tapahtuu täälläkin.

    Ja kyllä, ruuasta jätetään herkuin pala viimeiseksi. Samoin karkeista, parhaimmat jätetään loppuun, ja syödään paremmuus järjestyksessä.

    ReplyDelete
  10. Hoo! Minäkin puhelen itsekseni mielikuvitushenkilön kanssa englanniksi ja jätän syömisissä ne herkuimmat palat viimeisiksi.

    Jänniä juttuja nämä kummalliset tavat :)

    ReplyDelete
  11. Tarkoittaakohan tämä, että ne kummalliset tavat eivät loppujen lopuksi olekaan niin kummallisia? ;-) Me vaan kaikki kuvitellaan, että ne on kummallisia!

    ReplyDelete
  12. Hauskaa, teistähän löytyi paljon samiksia :D Mut kuten Paivi sanoit, eipä nää asiat niin outoja loppujen lopuksi ole - aina löytyy joku, joka ajattelee samoin :)

    Yksin puhuminen juontaa varmasti juurensa justiin elokuviin ja tv-sarjoihin ja niissä käytyihin dialogeihin. Sen takia itsekseen puhuminen hoituu jotenkin kätevämmin englanniksi.

    Ja Norsis, ihan looginen toi sunkin syömistapa - mä varmaan vaan joka tapauksessa ahdan itteeni kaiken ruuan (koska en osaa jättää sitä lautaselle ellei ole ihan pakko), niin parempi sitten jättää parhaat viimeseksi :D

    ReplyDelete
  13. Oon vissiin tehny tän jo, mut mulla on noita omituisia piirteitä sen verta rutkasti, että enköhän mä saa niitä koottua lisää blogiinkin asti.:p

    Mäkin juttelen yksin englanniksi, tosin välillä suomeksikin. Ja sitte mun on puhuttava nää kommentitkin usein ääneen sitä mukaa, ku näitä kirjoitan, ei voi tietää miks.:D Ai nii ja katon aina hämmentyneesti ihmisiä, jotka laulavat jossain lenkillä tai pyöräillessään, vaikka periaatteessa eihän siitä mitään outoa pitäis olla. Mut se mua suorastaan ärsytti, ku olin kerran kirpparilla ja melkein samaa matkaa mun kaa kiersi kirppistä täti, joka hyräili koko ajan. Meinasin alkaa kuristushommiin jo kierroksen puolessa välissä.xD

    ReplyDelete
  14. Bemary, kyllä mä uskon että niitä tapoja riittää :P Ja jos ei, ni muuta ei oo pakko tehdä ku kuolla! Eikä sitäkään, jos hengittää.

    Mäkin kyllä saatan tuijottaa ihmisiä jotka puhuvat yksikseen kävellessään, mutta niillä on sitten useinmiten kuitenkin hands-free, joka selittää asian.. Harmi ettet kuristanut sitä hyräilevää tätiä, oltais saatu mojovat otsikot. "Psykoottinen sarjamurhaajabloggari riisti viattoman shoppalijan hengen kirpputorilla".

    ReplyDelete
  15. Mä teen just samalla tavalla (kaikessa xD)

    ReplyDelete
  16. Kerrän mä söin ekana sellasen leivät jossa ei ollu ees muuta ku voita, ja aattelin seuraavaks mennä ja syyä sen paremman kinkku- juusto-salatti leivän, ja sit mun äiti tuli ja pisti sen poskeensa.oon just täs muuten tekees samalla lailla xD

    ReplyDelete
  17. Ihanaa että joku muukin ohjaa musiikkivideoita:D
    Itse suunnittelen myös promokuvasettejä artisteille:P Nimim. Apocalypticalle olisi yksi valtavan mainio idea.

    /Hannele

    ReplyDelete
  18. Anonyymi (olettekohan yksi ja sama vai kaksi erillistä?), kieltämättä voi vastaan tulla ongelma, jolloin joku muu popsii parhaat palat ruuasta ennen kuin itse pääsee niihin käsiksi :D

    Hannele, musiikkivideot on kyllä ihan vakioita :D Promokuvia en niin harrasta, mutta levyjen kansi-ideoita kyllä tulee päähän!

    ReplyDelete
  19. That is a very important topics, I guess. All of the various sleep disorders are truly meaningful.

    ReplyDelete