2010/02/22

Revolutionary Road

Kuten uhkasin, tsekkasin menneenä viikonloppuna Revolutionary Roadin. Tarina itsessään ei kuulosta kovin ihmeelliseltä: eletään 1950-lukua, jossa pariskunta April ja Frank Wheeler elävät niin sanottua täydellistä elämää söpössä talossa rauhallisessä lähiössä kahden lapsensa kanssa. Tästä huolimatta kumpikaan ei ole onnellinen. Eräänä päivänä April saa idean toteuttaa Frankin nuoruuden unelman - he muuttaisivat Pariisiin! Unelman saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja joskus se osoittautuu täysin mahdottomaksi. Mutta voittaako tämä perhe kaikki tielle heitetyt esteet? Tuleeko heistä onnellisia?


Yllätyksettömän kuuloisesta juonesta huolimatta elokuva liimasi allekirjoittaneen tv-ruutuun kuin mikäkin superpurukumi. Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio vaikuttavat todelliselta avioparilta, kuin Rose ja Jack kymmenen vuotta Titanicin jälkeen. Osa leffan hohdosta saattoikin omalla kohdallani liittyä juuri tähän - Titanic kun oli jotain maailman parasta silloin sata vuotta sitten. Vaikka eipä sillä, nämä kaksi näyttelijää ovat alansa huippuja yksinäänkin. Kahdestaan he ovat järisyttäviä.


Elokuvan mukana eläminen oli helppoa, ja todella vahvaa. Välillä teki mieli huutaa ja lujaa, välillä käpertyä viltin alle ja sulkea silmänsä. Pieni häiritsevä aspekti oli lasten jättäminen lähes kokonaan tarinan ulkopuolelle, mikä tuntui hieman epärealistiselta. Toisaalta jouhevuuden ja pääpointtien kannalta ymmärrän sen. Aviopari Wheelerin suhde toisiinsa ja onnellisuuden kaipuu vaativat kaiken huomion, ja saivatkin sen.


Antaisin elokuvalle ehkä neljä tähteä viidestä. Se oli sanalla sanoen hyvä. Miellyttävä, koskettava, kertoi raadollisesti todellisuuden hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä epätoivosta, joka kumpuaa jostain sisältä silloin, kun ei ole onnellinen mutta haluaisi olla. Ja yrittää kaikin keinoin saavuttaa tätä onnellisuutta. Ohjaaja Sam Mendesin aiempiin töihin kuuluu mm. upea American Beauty, ja jossain määrin samoja piirteitä on havaittavissa Revolutionary Roadissakin. Kenties vähän hillitympinä. Suosittelen kaikille elämänmakuisesta draamasta pitäville :)


9 comments:

  1. Tuo varmaan sitten kannattaakin katsoa, olen kuullut tähän asti vain negatiivista ja jättänyt katsomatta.

    ReplyDelete
  2. ooh. pitää muistaa tää seuraavan kerran kun on aikaa katsoa leffa seurassa jolle tämäkin ehdotus kelpaa (aka. ei poikaystävä)! oon jotenkin vältellyt sitä sen takia että pelkään sen jack&rose -idyllin teiniajoilta murtuvan. :)

    ReplyDelete
  3. Inna, makunsa tietysti kullakin, mut kyllä minä tykkäsin :)

    Jenni, ei se murru! Jotenkin kai siitä on nyt tarpeeksi pitkä aika, että voi hyväksyä tällaisen aikuiseksi kasvamisen :D

    ReplyDelete
  4. Mä pidin itse todella paljon, vaikka loppu olikin yllättävä. Hyvää draamaa! Ja todella tyyyylikäs! :)

    ReplyDelete
  5. Koskahan saisin aikaiseksi katsoa tämän :D

    ReplyDelete
  6. Kylläpä ihmiset voi nähdä leffan eri tavalla :D ei voi muuta sanoa.

    Katsottiin tämä avokin ja parhaan kaverin kanssa tuossa taannoin ja koko kolmikon mielestä leffa oli todella hämmentävä ja loppu oli ihan järkyttävän kauhea!
    Ainoa hyvä, mikä jäi mieleen oli molempien roolisuoritukset ja etenkin heidän näyttelemät raivokohtaukset, joiden kohdalla revettiin miekkosen kanssa ihan ääneen - siis koska me ollaan varmaan just yhtä psykoottisia kun riidellään :D

    Mutta siis itselleni (ja niille kahdelle muulle) leffa oli lähinnä negatiivinen ja ahdistava kokemus, meitäkin ihmetytti mm. se miten lapset puuttuivat monesta kohtauksesta kokonaan :/
    Ehkä jos tästä sun aspektista katsoisi leffan uudelleen, oltaisiin eri mieltä, mene ja tiedä :)

    Mutta edelleen, mielenkiintoista lukea samasta leffasta ihan eri näkökulmasta :D

    ReplyDelete
  7. Erittäin traaginen elokuva, mutta minäkin tykkäsin kovasti. Pidin Winsletistä ja Di Capriosta, mutta pisimmän korren veti Michael Shannon loistavassa sivuroolissaan.

    ReplyDelete
  8. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni sillä tämä on sillä kuuluisalla TO DO-LISTALLA, mutta ei ole vielä sattunut näppeihin, huoh, Leo..

    ReplyDelete
  9. Oola, kivaa että pidit! Maailmasta löytyy kuin löytyykin hyviä elokuvia niiden huonojen vastapainoksi ;)

    ravenwaves, ota viikonlopun projektiksi..?

    LOVEBIRD, niinpä :D Mäkin tykkäsin niistä raivokohtauksista, en oo Leolta nähnyt moisia hetkeen (tosin en oo herran uusimpiin leffoihin niin tutustunutkaan). Mun mielestä loppu ei ollut yhtään yllättävä, kauhea tosin mutta todellinen. Ja on sitä pahempiakin loppukohtauksia nähty. Mutta ehkä asiat tosiaan näkee uudessa valossa, jos leffan katsoo toiseen kertaan :)

    Paivi, mä en taas tykännyt Shannonista, musta se oli jotenkin ..pelottava :D Ahdistavakin. Mutta en oo nähnyt kyllä miehen muita rooleja oikein, paitsi Vanilla Sky'ssa mutta siitä en muista mitään, joten näyttelijänä herra on tuntematon.

    Mikaela, no niin pitäisi ;) Jostain kumman syystä to do -lista vaan tuppaa pidentymään nopeampaa tahtia kuin mitä se lyhenee. Mokoma.

    ReplyDelete