Milk on tositapahtumiin perustuva kertomus Harvey Milkistä (Sean Penn), tavallisesta kansalaisesta ja kauppiaasta, joka sattuu olemaan suhteessa miehen kanssa. Kyllästyttyään syrjintään ja elämään homoja vastustavien hyökkäyksien pelossa Harvey päättää nousta barrikadeille. Poliittisesta vastustuksesta huolimatta sitkeä aktivismi kantaa hedelmää, ja hänestä tulee Yhdysvaltojen ensimmäinen avoimesti homoseksuaali julkisessa virassa. Leffa keskittyy Harveyn aikuiselämän pariinkymmeneen vuoteen. Sinä aikana mukaan mahtuu tärkeitä ihmisiä niin hyvässä kuin pahassa, kuten rakastaja Scott (James Franco), valtuutettu Dan White (Josh Brolin) ja aktivistitoveri Cleve Jones (Emile Hirsch).
Elokuva ei etene suoraan kronologisesti, vaan San Franciscon kadut valloittaneiden marssien välissä saamme kuulla Milkin nauhottavan tietynlaista testamenttiaan, kertoen elämästään. Gus Van Sant on uskollinen ohjaustyylilleen. Asiat esitetään niinkuin ne ovat, yksinkertaisina, ilman turhia teknisiä krumeluureja. Kohtauksissa on pitkät pätkät hoidettu samasta kuvakulmasta, monesti heijastumien kautta. Hänen elokuvissaan toistuvat usein myös samankaltaiset värit: hailakat sävyt, toisaalta voimakkaat kontrastit, oranssin ja ja sen vastavärin vihertävän sinisen kirjo.
Vaikka elokuva kertoo pääasiassa yhden miehen tarinan, on se samalla myös loistava ajankuvaus. Ja mikä surullisinta, ajat eivät ole kaikkialla juurikaan muuttuneet. Tasa-arvo on toki toteutunut tai toteutumassa lukuisissa maissa ja kaupungeissa, mutta esimerkiksi USA'n konservatiiviset etelävaltiot ovat edelleen kovin homovastaisia. Leffaa peilaten se tekee äärimmäisen surulliseksi, että vaikka yksi ihminen uhrasi hyvän aatteen eteen koko elämänsä, se ei riitä.
En ihmettele Milkin lukuisia Oscar-ehdokkuuksia ja Sean Pennin miespääosan voittoa. Sen verran filkka sai tämänkin tytön kyynelkanavat koville.
Kuvat
Mä olen suoraan sanottuna rakastunut tähän leffaan. :D Onneks se on mulla omana niin voin kattoa millon vaan haluan. Tarina on vaan niin hyvä ja on tässä komeita miehiäkin.
ReplyDeleteVarsinkin James Franco on leffan alussa ihana kun sillä on vielä ne vähän pidemmät kiharat hiukset eikä noita viiksiä. Ja sitten Emile Hirschiäkin kelpaa katella. :D
Hei, kiitos kun muistutit tästä! Oscar-gaalan 2009 jälkeen kelasin, että pakko nähdä, mutta jotenkin se on jäänyt. Täytynee etsiä se käsiini.
ReplyDeleteAnonyymi, hihi :D Huippu on leffa kyllä, ja ehdottomasti voisin katsoa toistamiseen, vaikka tosiaan Sean Penn ei oo taidoistaan huolimatta ihan mun lemppareita.. Mutta silmänruokaa riittää ;) Franco nimenomaan!
ReplyDeleteEnce, no problem :D
Tämä edelleen näkemättä, jostain syystä en saa aikaiseksi tarttua tähän kun tulee vuokraamossa vastaan. Ehkä mä vielä ;O)
ReplyDeleteMilk on aivan loistava elokuva, minun kirjoissani viime vuoden paras. Samaa ajattelin, että niin paljon tehdään tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta maailmassa työtä, ja siltikään se ei riitä. Edelleen monet ihmisryhmät joutuvat kokemaan syrjintää ihan ilman mitään järkevää syytä. Hieno ja tärkeä elokuva, jossa Pennillä loistava rooli.
ReplyDeleteJa sitä James Francoa katselee tosiaan mielellään ;-)
Loistava. Löysin sen jostain marketin alekorista jo nyt vaikka ei antiikkia olekaan, ostin ja katsoin. Ja katson toistekin, mikä on aika harvinaista!
ReplyDeletePaivi, toivottavasti nämä aihetta käsittelevät tai edes sivuavat elokuvat saisivat jotain liikettä aikaan, ja tasa-arvoa saataisiin tähän maailmaan enemmän!
ReplyDeleteAnonyymi, ohos, täytynee itsekin tarkastella alelaareja. Hieno elokuva kyllä.
Ja Mikaela (miten ihmeessä luulin jo vastanneeni tähän), mullakin meni aika pitkään ennen kuin tuli jotenkin se oikea fiilis katsoa Milk.. Jotenkin se sitten vaan yhtenä päivänä kolahti :)
ReplyDelete