Ja joka syksy kompastun yhteen asiaan: väriin.
Mustat olen hylännyt (yläasteaikaiset maiharit täyttävät tätä aukkoa), valkoinen kiiltonahkakaan ei taitaisi olla ominta minua, ja punaiset pitkävartiset hankin joskus - en nyt. Mutta miksi oi miksi himoitsen neonpinkkiä, pastellivärejä ja kaiken maailman kukkakuvioita???
Tällä menolla saan valintani tehtyä vuonna 2030.
Tällä menolla saan valintani tehtyä vuonna 2030.
Psst. Keltaisetkin popot kelpaisivat enemmän kuin hyvin sekä mattana että kiiltävänä - näyttävät nimittäin törkeän hyviltä parikin kertaa kadulla bongattuina sekä norjalaisen Kajan jaloissa. Huok.
Each year, when the temperature gets nearer 10 than 20 degrees Celcius, I start dreaming about Dr. Martens traditional 8-hole boots. But each year I collide with the same problem: which colour to choose?
I've already ruled out black (already have too many pairs of black boots), white (cool but not my thing) and red ones (I'd love the 14-hole versions though!). But why oh why am I drooling over neon pink, dreamy pastels and girly flowers?
I've already ruled out black (already have too many pairs of black boots), white (cool but not my thing) and red ones (I'd love the 14-hole versions though!). But why oh why am I drooling over neon pink, dreamy pastels and girly flowers?
By this rate I'll know which to choose no earlier than 2030.
Kuvat drmartens.com, heppo.fi
No voi herranen aika sentään, voisin tehdä tuosta kuvasta taulun. Vaikka itse vannonkin mustien ja viininpunaisten nimeen, niin kyllä noissa silmä lepää.
ReplyDeleteNoi pastellit herkistävät mut :')
ReplyDeleteTäsmälleen sama juttu jo parina syksynä: tänä vuonna ne hankin! Ja sitten ei kuitenkaan raaski / ei ole varaa / se väri :)
ReplyDeleteMustaruusuiset tai pastellinpinkit <3!
Löysin viime talvena kirppikseltä mitä täydellisimmät ja sirot maiharit sivuvetoketjulla, mutta ne hajosivat jo loppukeväästä. Sniff.
Mä haluaisin ne mustat kiiltonahkaiset, mutten oo uskaltanut ostaa koska moni sanoo että on huonot jalassa ja tekee aluksi rakkoja. Ja mulla on niin huonot jalat että jäis sitten varmaan käyttämättä.. Mut vitsi miten on hienoja!
ReplyDeleteMia, eikun tulostamaan! ;) Uah miten mä ikinä osaan päättää väriä..
ReplyDeleteAnna, no niinpä! :') Päädyn vielä tilaamaan noi kaikki. Tai ainakin mintunvihreät. Tai vaaleanpunaiset. Tai lilat..
cinefiliaa, ihan mahottomia, eikö ne voisi tehdä vaan paria eri väriä niin ei tarvisi päättää? :D
aini, onhan ne tosi paksu rakenne, joten varmasti aluksi ovat jäykät ja ikävät. Mutta jos niitä jaksaa käyttää, niin ai että ne on pehmenneenä sitten varmaan ihanat! Muistaakseni Stella tai joku sanoi moukaroivansa niitä aluksi vasaralla :D
aini: Martensilla on nykyään myös tosi pehmeästä nahasta valmistettuja maihareita, tosin ei tietääkseni kiiltonahkaisia. Niitä ei tarvitse "pehmentää" ennen käyttöä ja ne on tosi kevyet jalassa.
ReplyDeleteBy the way; suutarilla meni aikoinaan rikki sellainen rautainen teline (rautalesti tms ??), missä se hakkasi mun Martenseja käyttökuntoon =)
Omani täydelliset löysin Lontoosta, pitkävartiset silkkinauhoin, ah!
ReplyDeletet. Heini!
Itsellä oli joskus aikoinaan ihan perus-mustat dokkarit metallikärjillä(!?) Outoa ostaa ala-asteikäiselle moiset...!! :P Mutta muoti oli silloin se ja niillä mentiin. :DD Iso-siskolla oli upeat liukuvärjätyt violetit dokkarit ja niitä kateellisena aina katselin.. :)
ReplyDeleteWaterlily, kiitos tiedosta! Ja hah, mahtoi suutarilla olla hauskaa :')
ReplyDeleteHeini, ooh, kuulostaa ihanilta!
Kazza, silloin ne tosiaan oli muotia..! Mullakin oli Vagabondin Doc-kopiot :D Mutta ne oli tylsät kun ei ollut teräskärkiä, joten hankin teräskärkimaiharit sitten niiden jälkeen. Monilla oli kyllä tosi hienoja eri värein ja kuvioin koristeltuja maihareita :P
Minä onnistuin löytämään femmalla leopardikuosiset maiharit, joiden malli on exakt Dr. Martins. Ovat kuitenkin kopiot, mutta ei haittaa - leopardit on niiiiin punkit!
ReplyDelete