2010/08/23

Thinking 'Bout Somethin'

Kahdeksankymmentäluvulla syntyneet muistanevat vuonna 1996 ilmoille kajahtaneen MMMBop-biisin. Kolme nuorta poikaa Tulsasta, Oklahomasta, saivat muun maailman vihdoin huomaamaan lahjakkuutensa musiikintekijöinä ja muusikkoina - ärsytykseen asti, tottakai. Elämän lakeihin nyt vain kuuluu aina reaktio ja vastareaktio. 13-vuotias Bubble rakastui tietenkin päätä pahkaa, ja Hanson piti otteessaan lujasti muutaman vuoden ajan.

Olen saanut kuulla niin suoria haukkuja bändistä kuin ihmettelyjäkin siitä, miten voin kaiken muun hyvän musiikin ohessa kuunnella sellaista huttua. Tänä päivänä en bändiä juuri enää kuuntele, se ei tunnu tyydyttävän melankolista puoltani tippaakaan. Mutta lahjakkuutta ei yksinkertaisesti voi kiistää! Teinivuosina sain bändin kautta paljon uusia ystäviä, joista osa on säilynyt rakkaina tähän päivään saakka. Kiertue-elämästä kertovat VHS-pätkät on kulutettu loppuun ja oheistuoteittakin löytyi enemmän kuin oli sallittua. Koska bändi koostui pojista ja musiikki oli popin ja rockin välimaastossa, poikabändileima lyötiin heihin sekunnissa. Mielestäni heissä ei kuitenkaan ole mitään poikabändimaista - Hansonia ei ole kasattu kykyjenetsinnän kautta, he tekevät itse omat biisinsä, soittavat instrumenttejaan, eivätkä keskity lavalla ainoastaan tanssimaan, laulamaan playbackina ja näyttämään hyvältä. Perus rokkibändi siis, ei poikabändi sellaisena kuin se ainakin 90-luvulla ajateltiin. Voisin paasata tästä aiheesta kyllä loputtomiin, mutta säästän korvianne.

Vaikka Suomessa Hansonin veljeksistä ei olla kuultu aikoihin, bändi elää yhtä vahvasti. Pojat ovat aikuisia miehiä, heillä on perhettä ja ainakin Taylorilla sivuprojekteja (Tinted Windows). Tänä vuonna ilmestyi uusi levykin, Shout It Out, jonka ensimmäinen sinkku sopii hyvin semikurjaan maanantaiaamuun. Jos eivät poikien hulvaton tanssi ja riemukkaat soundit saa hyvälle tuulelle, niin ei sitten mikään! Ja jos tanssijalkaa alkaa vipattaa, voi muuvit opetella täältä ;) Railakasta viikon alkua!



13 comments:

  1. ihan saman asian takia oon itekin paasannu aikanaan (EI SE OO POIKABÄNDI!) ja voisin vieläki väitellä aiheesta jos joku jotain kettuilis. :D

    ihania poikia (joo, poikia, ei ne voi olla miehiä vieläkään!). <3

    ReplyDelete
  2. Uus levyhän kantaa nimeä Shout It Out! ^___^

    ReplyDelete
  3. veera, tästä sais kyllä todellakin kunnon väittelyt pystyyn :D Ja miehistyminen voi tapahtua tosimaailmassa, mutta omassa sydämessä.. never ;) Khihihi.

    Ubsi, NIIN ONKI, mitähän oon taas sekoillut!! Korjattu :)

    ReplyDelete
  4. Hahaa, reps toi tamburiininsoittaja :D Löysin muuten kotoa viikonloppuna Hanson-sormuksen! :D

    ReplyDelete
  5. Hahaha :) En olekaan aikaisemmin kommentoinut, mutta olen huomannut että meillä on hyvin samanlainen musiikkimaku ja sitten näköjään tämä sama rakastuminen näinkin "noloon" bändiin 13-vuotiaana.

    Ja kyllä, olin aivan kuolemanvakavissani menossa naimisiin Taylorin kanssa. Heii, rakkausprosentti 99, what a sign.. :D

    Ihania poikia silloin, ihania poikia edelleen!

    ReplyDelete
  6. Aaaaa stalkkasinkin eilen Facebookista, että on tulossa tää postaus. :D Middle of nowhere on edelleen varmaan maailman paras levy ikinä mun mielestä... Ei vähiten siks, että se oli eka albumi, jota oon kuunnellut ihan sikana.

    ReplyDelete
  7. Reiska, sormus joo mullaki oli sellanen!! Hitsi et se oli hieno, ei kaikil ollukkaa :D

    Jen, tosi kiva kuulla, että löytyy muitakin hyvän musiikkimaun edustajia ;) Ja joojoo, Tay oli tietysti unelmien mies. Rakkausprosenttien laskemisen olin kyllä unohtanut, voi luoja :D Kaikkea sitä tuli tehtyä! Mut tosiaan pojat rokkaa yhä edelleen, vaikkei niitä tulis niin kuunneltuakaan :>

    Unski, hihi :D MONia tuli kyllä kuunneltua ihan sikana. Ja sitte ne VHS't.. Puff Greenie ja muut, hahahaa. Nyt tekis mieli kattoa niitä tässä nostalgiahimossa :D

    ReplyDelete
  8. Hanson on ihana, sellaista niiin viatonta poppia kuin olla ja voi. Itse en koskaan tajunnut miksi tätä piti niin hirveästi haukkua, lahjakkuus on ilmiselvää ja ketä tällainen musiikki nyt oikeasti uhkaa? Hyvä mieli tästä tulee ;O)

    ReplyDelete
  9. Mikaela, kiitos ihanan fiksusta kommentista!! En minäkään tajua miksi tätä pitäisi haukkua, kun eivät pojat oo tehneet mitään väärää. Ehkä voisi ottaa blogimaailmassa pyörineen kateuskortin esiin? ;D

    ReplyDelete
  10. Monet meistä 70-luvulla syntyneistä kyllä muistaa tuolle bändille aikanaan naureskelleensa ;-) (antakee anteeks, minä nyt vaan satuin kuuntelemaan ihan toisenlaista musiikkia muuten)

    ReplyDelete
  11. Paivi, hahaa ;) No eipä sillä, kyllä mäkin tällä hetkellä vähän naureskelen jollekin Justin Bieberille, vaikken ole kyllä yhtään biisiä häneltä kuullut, mutta jotenkin se ilmiö.. Noh. Voi olla että itekin hihittelisin Hansonille jos se tulisi pinnalle nyt samalla tavalla kuin silloin 90-luvulla :)

    ReplyDelete
  12. Täällä sun blogissa on mainintaa paljon sellaisesta musiikista, joka itseäkin sykähdyttää kovasti (Interpol, Noah & The whale, Wild Nothing, Bat For Lashes ym melankoliset joihin viittasit). Mutta itselle melankolia-vuosista huolimatta Hanson on iskenyt kovaa takaisin vuoden 2007 albumin The Walkin ja tietysti tämän uusimman myötä. Huomasin jossain vaiheessa kai kaipaavani hyvää pirteää ja positiivista musiikkia, enkä Keanen ohella keksi montaa, joka täyttäisi tarpeen yhtä hyvin kuin Hanson. Silti haluaisin mainita sulle muutaman esimerkin Hansonin biiseistä, jotka sopivat myös melankolian nälkään: Use Me Up ja Me, Myself & I uusimmalta albumilta, One More ja The Walk edelliseltä. YouTubesta voit löytää myös muutaman "harvinaisemman" biisin vaikkapa noilta hanson.netin exclusive EP-levyiltä: Sonny Get Your Gun, Bittersweet, ja vaikka Make It Through Today.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih! Kiitos kivasta kommentista. :) Ja mukava kuulla, että tykkäät hyvästä musiikista! ;D (Oothan huomannut, että musahommat on nykyisin lähinnä Alice & June -blogissa?)

      Me, Myself & I onkin sellanen noista uudemmista Hanson-biiseistä, jota on jonkun verran tullut kuunneltua. Kokonaisuuksina noi uusimmat albumit on kuitenkin jääneet vähän heikolle kuuntelulle. :/ Täytyy yrittää tsekata ainakin noi mitä mainitsit! (Oon siis varmasti nekin kuullut, en vaan muista nimien perusteella.) Underneath acoustic on sitten edelleen sellainen levy, minkä mielelläni pistän soimaan - akustinen nyt vaan uppoaa aina! ;)

      Delete