2010/11/14

Kippis!

Minua pyydettiin jo puoli vuosisataa sitten kertomaan astioistani. Kippojen ja kuppien saaminen pois kaapeista kuvattavaksi on osoittautunut lähes ylivoimaiseksi tehtäväksi - mutta vain lähes. Kesällä kameran eteen kiikutetut astiat pääsevät vihdoin kaiken kansan ihmeteltäviksi. Ei sillä, että niissä kyllä olisi mitään ihmeteltävää, mutta itsepähän pyysitte.

Lukion loppuvaiheessa totesin, että ensimmäinen aikuisuuden merkki on astioiden himoitseminen ja niiden keräileminen. Siitä se sitten lähti. Rakastan eritoten vanhaa Arabiaa, mutta budjetti on rajoittanut hankkimista siinä määrin, että olen tyytynyt vain ihailemaan erilaisia vanhoja kuvioituja purnukoita ja kulhoja. Opiskeluaikoina Ikea oli kova sana, nyttemmin olen hankkinut myös muunlaista astiastoa. Samalla pyrkimys päästä eroon muutaman vuoden takaisesta sinisten astioiden hamstrauksesta on onnistunut pikkuhiljaa. Tosin nyt alan taas sietää sinistä uudelleen, mutta yleisesti ottaen ruoka ei mielestäni näytä hyvältä sinisillä lautasilla. Ihan niinkuin hotkiessaan edes ehtisi vilkuilla tarjoiluastioiden väriä.


Pidän kotimaisen Arabian tuotannosta, ja malliltaan Teema on mielestäni mukavin. Sitä on tullut hankittua eri väreissä - turkoosia (II laatu) ja keskiharmaata (poistunut tuotannosta) arkikäyttöön, punaista, mustaa ja valkoista sitten vieraskäyttöön, niin yksivärisenä kuin Bottna-kuviollakin. Alunperin olin tarkoittanut harmaat myös tämän kokonaisen astiaston osiksi, mutta kappas, kun Arabia meni muuttamaan lautasten mallia! Tämä on mielestäni täysin käsittämätöntä, onhan Teeman pääidea juuri se, että sitä voi vuosien saatossa kerätä kokoajan lisää. Nyt harmaissa lautasissa on eri koot kuin nykyisissä, ja reunakin taittuu eri kulmassa. Tykkään kyllä yhdistellä eriparisia astioita, mutta silloin kontrastin on oltava näkyvä. Näin pieni ero on vain häiritsevä. Argh. Koboltinsiniset lasiset ovat halpislautasia ties mistä, ja täydellisiä pastalle tai salaatille.


Syviltä lautasilta nautin yleensä mysliä, keittoa, salaattia tai jätskiä. Värikkäät, muita hivenen suuremmat kulhot ovat hyviä nimenomaan varsinaiselle ruualle, hankittu vuosia sitten. Helmenharmaat Teema-kulhot sekä Marimekon Aarre-kulhot ovat vuoden sisällä hankittuja, Ikean halpiskulhojen tilalle. Jostain syystä vaaleansiniset Vernat ovat vakiinnuttaneet paikkansa rahkan syömisessä. Niitä minulla on vain kolme kappaletta. Olisin halunnut täydentää sarjaa keväällä myyntiin tulleilla vaaleanpunaisilla versioilla, mutta piru kun niissäkin oli malli muuttunut. Kulho oli täysin erilainen kuin nämä omistamani, joten täydentäminen ei tuntunut missään määrin järkevältä. 


Muumimukeja en väitä keräileväni, niitä vain kertyy. Joulumukit olen ostanut vuodesta 2005 lähtien (yksi puuttuu välistä, kun se loppui kaikkialta niin nopeasti) ja kesämukejakin olen saanut pari lahjaksi. Myös Itämeri-teemamuki tuli hankittua, ja muita sitten satunnaisesti yleensä alennuksista. Muumimukit ovat ihanan värikkäitä ja sympaattisia, mutta niiden huono puoli on koko. Monesti haluan juoda teeni jättimäisestä mukista. Lisäksi olen huomannut, että suomalaisissa posliiniastioissa on valitettavan huono lasitus. Kahvi- ja teetahrat pinttyvät kiinni helposti ainakin käsin tiskauksen jäljiltä. Kuvan ottamisen jälkeen kokoelmasta on kodin saanut tämän vuoden joulumuki.


Muita rakkaita mukeja olen saanut paljon lahjaksi. En yleensä pidä tavallisista valkoisista mukeista jollakin pienellä kuvalla varustettuna, mutta niitäkin löytyy kaapista - saatu nimenomaan lahjaksi, joten niillä on tunnearvoa. Frendit-, Hello Kitty- ja Lord of the Rings -mukit on kaikki saatu yhdeltä ja samalta ystävältä ja ne ovat lemppareitani, täytyy tässä siis vähän kehua neidin makua ;)


Vaikka juon yksin ollessani teeni aina samoista mukeista, on kiva olla vähän fiinimpiä kupposia sitten vieraskäyttöön. Punaiset kahvikupit asettimineen kirpparilta, Marimekon Siirtolapuutarha-kupit lahjaksi saatuja ja kaksi kaakaon, latten tai smoothien tarjoiluun sopivaa korkeaa lasia hankittu vuosia sitten mistä lie.


Juomalasivarasto koostuu pääasiassa turkooseista Verna-viinilaseista ja erivärisistä Leonardon surffikukkalaseista. Punkkulaseina Iittalan Essencea. Pidän suurista juomalaseista, pienillä desin tai parin kipoilla ei tee mitään. Kaipasin siis kunnollisia juoma-astioita ja harkitsin jo pitkään Iittalan Otetta, mutta luovutin kuitenkin sen suhteen. Täydellisiä olisivat olleet Villeroy&Bochin Retro Country -sarjan kirkkaat juomalasit, mutta kappalehinta oli vähän turhan korkea. Päädyin sitten alkusyksyisellä Ikea-reissulla hankkimaan diners-henkisiä suuria juomalaseja, joiden hinta ei ainakaan hirvittänyt. Näillä siis mennään ainakin tässä vaiheessa.


Jos juon kahvia, on se yleensä muruversiota tai espressopohjaista. Jälkimmäisen nauttimiseen olen saanut lahjaksi muutama vuosi sitten jo sitä ennen pitkään himoitsemani Sami Rinteen Enkeli- ja Lepakko-espressokupit. Niin ihanat!!

Perusastioiden lisäksi kaapeista löytyy kasa kirppareilta haalittuja kuppeja, jälkiruokakippoja ja lasejakin. Tarjoiluastiat ovat ehkä suurin heikkouteni kulhojen ja mukien lisäksi: niitä löytyy uutta, vanhaa, lasia, muovia, Arabiaa, Hello Kittya. Etenkin retrokulhoja saisi kyllä olla enemmän. Anteeksi, en jaksanut kuvata. Niin sanottuna hienompana kahvisettinä minulla on Pentikin Vaniljaa, jota kummini minulle kerää. Valitettavasti ne astiat ovat edelleen äidin huomassa edellisen muuton jäljiltä (köh), samoin kuin kasa muitakin astioita - tilaa kun ei ole ihan loputtomasti tässäkään yksiössä. Olen siirtänyt niidenkin pahvilaatikoiden inventaariota johonkin hamaan tulevaisuuteen. No, viimeistään sitten, kun omistan suuren puukartanon jossain maailman kolkassa, pääsevät kaikki astiat ansaitsemalleen paikalle.

Onnea, jos joku jaksoi lukea tänne asti ja pahoitteluni, etteivät nämä kuvat tai teksti kerro mielestäni oikeastaan mitään astiakaappieni sisällöstä - semisti turha postaus siis. Mutta tulipahan tehtyä :D

13 comments:

  1. Mä olen kuolannut niota Sami Rinteen mukeja, mutten ole vielä saanut hankittua yhtään.

    ReplyDelete
  2. Jesss, joku muuki astiahöperö kun minä!! :D
    Heti alkuun on kyllä kerrottava, kuin moni miespuolinen kaveri on ihmetelly "miks ihmeessä pitää olla vieraslautaset erikseen arkilautasista", sun muuta naislogiikkaan kuuluvaa ihmettelyä... xD

    Astioitten hamstraus alko itelläki joskus lukion jälkeen omaan kämppään muuttaessa, ja viime vuonna hiljattain rupesin jo tympääntymään eripari-kahvikuppien sun muiden karttuneeseen armeijaan. Muumimuki-politiikka on ihan sama, tosin on himottanu pitkän aikaa Villeroy & Bochin wave-sarja "juhlakäyttöön". Astiasto on yhtä väriä, mutta sille pitää kyllä joku väripari hankkia. Lasit on -ihme kyllä- vain yhtä tylsää sorttia, en ole törmänny vielä sopivaan värilliseen joka natsais astiastoon...

    Höperyys se on tämäki xD

    ReplyDelete
  3. mulla on sama maku astioiden suhteen :) nyt oon vaihtamassa 24h-sarjaa pois, teemaa tilalle, mustaa ja valkoista mulla on. bottnaa haluaisin myös, mutta en varmaan ehdi kerätä niitä tarpeeksi ennen vuodenvaihdetta, joten on varmaan pakko luopua siitä ideasta :( essence on toinen himoitsemani keräilykohde, mutta kun en juo sitä viiniä x) niin ei ole vielä ihan ekana hankintalistalla. on vaan niin kaunis malli noissa laseissa <3 kaadin mulla vaan on tällä hetkellä :/ paljon saa rahaa menemään astioihinkin kyllä!

    ReplyDelete
  4. Nuo vimpat kupit, täydelliset! Tahtoo!

    ja hehe, munkin heikkous on tarjoiluastiat, ja nimenomaan retrot :) Ne ovatkin päätyneet vähän toisenlaiseen käyttöön, kun en halua niitä kaappien kätköissä säilöä, yksi on laskukulho, toinen hedelmäkulho ja kolmas on sipulikulho, neljäs taaseen sellainen korusäläkulho :) Samoin vanhassa emalisessa pikkukattilassa on mukava säilyttää kaikkea tilpehööriä, joka muuten vaan pyörisi keittiön apupöydällä!

    ReplyDelete
  5. Mukava postaus! Mä oon alkanut kiinnostua vasta pari vuotta sitten yhteensopivista astioista, aiemmin en juuri jaksanut astiasarjoja katella. Vähän tällainen myöhäisherännäinen siis. :)
    Mullakin on mustaa Teemaa ja joitain valkoisia ikean lautasia, niitä on helppo yhdistellä mihin vaan. Tummanharmaat (väriä ei vissiin tehdä enää) isoimmat Ote-lasit löytyy kaapista, ne on tosi käytännölliset ja kivat.
    Häälahjana toivoimme valkoisia Kokon kahvikahvikuppeja, mutta ei saatu (jengi varmaan ajattelee että tän ikäsillä ihmisillä on jo kaikki maailman kahvikupit...öö, ei oo), ostin sitten kirpparilta pienet, söpöt kahvikupposet, joista on kiva tarjota kahvia vieraille. Ei aina hotsittais tarjota eriparisista Muumi-mukeista...muuten Muumi-mukit on musta sulosia ja niitä on kertynyt jo aika paljon. Kun tarviin päättäväistä ja sähäkkää otetta päivään juon aamukahvini tuosta vihreästä Pikku myy-mukista. :)

    ReplyDelete
  6. Duvessa, ne ovat kyllä valloittavia :)

    Pia, astiahöperyys on pelottavaa etenkin muuttaessa, laatikot painavat kilotolkulla ja pitäisi vielä saada kaikki astiat ehjänä perille :D Mutta on ne niin ihania! Itsellä ainakin tuntuu, että vieras- ja arkilautasten erottaminen on vaan hyvä tekosyy hankkia lisää astioita.. x) Buah. Mutta kyllähän kaunis kattaus aina silmää miellyttää.

    hyppysellinen, hyvä valinta, itse en tykkää 24H-sarjasta oikein yhtään ;) Se mattapinta ei innosta. Kiitos muuten vinkistä, en hoksannut että Bottna lopetetaan!! Pakko siis sitä hankkia vielä itselle, kenties suuri tarjoilukulho tms. Käsittääkseni juot skumppaa (Fresita :D), joten kyllähän ne kapeammat Essencet siihen käyvät :) Jostain luin joskus, että skumppa pitäisi muutenkin juoda valkoviinilaseista, ei ns. samppanjalaseista, jotka ovat itseasiassa jotenkin haitaksi sille maulle, kuplille jne.. Vähän hifistelyä, mutta olisi ainakin syy hankkia Essencea ;) Vaikka valkkari- ja punkkulasien malli on tietysti vähän eri.

    Salka, ne on kyllä ihanat :) Muistelinkin, että pidät retroista tarjoiluastioista vähintään yhtä paljon kuin minä. Mullakin niitä on muissa käytöissä, tosin aika vähän niitä on kaiken kaikkiaan ja tahtoisin lisää. Mutta jotenkin niitä ei sitten monesti raaski edes ruoanlaitossa tai tarjoilussa käyttää, vaan päätyvät ihan vaan spesiaalitapauksiin. Eikä niitä silloin tarvitse olla niin montaa :) ..ehkä.

    Riehu, kiitos! Kurjaa, ettei häälahjoista sitten löytynyt sitä KoKoa :/ Mutta onneksi on kirpparit joista voi löytää vaikka mitä aarteita. Muumi-mukit on kyllä ihania, ja olen sittenkin alkanut käyttää niitä teen juontiin, vaikka valitin juuri että ne ovat liian pieniä :D Oh well. Ote-laseista olisin itseasiassa halunnut justiin noita suuria harmaita, mutta koska niitä ei ollut enää kaupoissa, hylkäsin koko lasin kun ei se tuntunut omalta.

    ReplyDelete
  7. Ihania astioita! Ja tuo on totta, että muumimukeja vain kertyy. Näin tapahtui mullekin, joten aloin sitten niitä keräilemään. Helppo pyytää lahjaksi :)

    Mä raivoistuin kun huomasin, ettei niitä pieniä Teeman leipälautasia enää tehdä! Murr. Ostin kerran vahingossa kaks väärän kokoista ja ne onkin ollut ihan käyttämättömiä. Tosi tyhmää.

    ReplyDelete
  8. Oon kyllä kateellinen tuosta iiiiihanasta 2005 vuoden joulumukista ja aarre-kulhoista, ääärh :D

    ReplyDelete
  9. Chatrin, kiitos! Mä en voi käsittää tota Teeman muuttamista, en ole jaksanut reklamoida Iittalalle vaikka olisi kyllä pitänyt.. Argh.

    Reiska, rauhoitu ;)

    ReplyDelete
  10. samaa mieltä muumimukeista, vaikka ne onkin ihania, niin auttamatta ihan liian pieniä. mä juon teen (tai mitä lämmintä nyt sitten ikinä juonkaan) lähes poikkeuksetta jättimäisistä taika-mukeista :)

    ReplyDelete
  11. jenkku, Taika-mukit on söpöjä, mutta jostain syystä mulle ei käy kovasti ylöspäin levenevät mukit - onnistun hulauttamaan niistä juomat aina päälleni, en suuhun xD

    ReplyDelete
  12. Saatan olla ehkä semisti kateellinen noista espressokupeistasi...
    Oli muuten kiva tavata eilen!

    terv. Eveliina

    ReplyDelete
  13. Prefecta, sietää ollakin ;) No ei. Vaikka siis muitakin upeita kupposia Sami Rinteellä on. Oli kyllä hauska nähdä, jutteleminen kaikille illan aikana tuntui olevan mahdotonta, mut ehkä ens kerralla! :)

    ReplyDelete