2010/11/07

Mitä sinä syöt?

Varoitus! Luvassa pitkä pätkä pälinää vailla kuvia.


Alkusyksystä kävin niksauttelun ja naksauttelun ohessa Helsinki Kiropraktiikan ruokaa koskevalla luennolla. Valitse Terveys -luentosarjan toinen osa, Syö Oikein, keskittyi syömiemme ainesten ravintoainepitoisuuksiin ja niiden vaikutuksiin kehossa - niin hyviin vaikutuksiin kuin haitallisiinkin. Kiropraktikko Kristian Ekström on tutkinut asiaa paljon: käy seminaareissa ympäri maailmaa, lukee jatkuvasti runsaasti tutkimusartikkeleita aiheesta ja on itsekin toiminut kokkina. Vaikka osa luennon sisällöstä oli tuttua tietoa, tekee asioiden näkeminen tekstinä ja lukuina aina hyvää.

Elinympäristömme on muuttunut vuosituhansien aikana hillittömästi. Samalla myös syöminen on kehittynyt niin sisällöllisesti (eikä siis välttämättä parempaan suuntaan) kuin määrällisestikin – pelkästään sokerin käyttö on 20 vuodessa länsimaissa lisääntynyt vuositasolla 12 kilosta per henkilö 57 kiloon. 1950-luvulta lähtien kakkostyypin diabeteksen yleisyys on noussut 1000%, ja suomalaisista miehistä enää 33% kuuluu normaalipainoisten piiriin. Jatkuvasti saamme lukea lasten liikalihavuudesta ja erilaisista käytöshäiriöistä. Luvut ovat järkyttäviä, ja jos tutkitaan ihmisen ruokavalion kehitystä samassa suhteessa sairauksien lisääntymisen kanssa, on korrelaatio helposti huomattavissa. Pitkälle prosessoidut ruoat ja turhat sokerit ovat kohtalaisen selkeitä syypäitä (liikunnan vähenemisen lisäksi), mutta myös normaalin perusruuan osat voivat olla haitallisempia kuin luulemmekaan. Tämän hetken tutkimusten mukaan kehon toiminnan kannalta terveellisin ruokavalio koostuu niistä samoista aineksista, joita esi-isämme söivät aikoinaan. Pohjana väitteelle toimii genetiikka – viimeisen 40 000 vuoden aikana ihminen on geneettisesti muuttunut äärimmäisen vähän (0,02%), ruokavalio sen sijaan aivan liikaa. Se, mitä syömme, määrittää solujemme rakenteen ja siten säätää hermoston ja aivojen toimintaa eli käskyjä elimille ja lihaksille. Tämän mukaan meitä ei ole geneettisesti suunniteltu vastaanottamaan vilja- ja maitotuotteita, joita ei kivikaudella ollut olemassa, vaan ne itse asiassa häiritsevät elimistömme toimintaa.

Viljojen, maitotuotteiden, hiilihydraattien ja rasvojen fyysisestä toiminnasta ja vaikutuksista oli luennolla paljon puhetta. Biologiaan ja kemiaan liittyvät asiat eivät ole vahvinta alaani, mutta esimerkiksi hiilarien vaikutus insuliiniin ja seratoniiniin on jokseenkin selkeä. Verensokerin nousuista ja laskuista aiheutuva väsymyksen tunne ja sokerikierre ovat arkipäivää monelle. Puhdasta sokeria ja valkoisia jauhoja pidetään pahimpina, mutta muidenkin viljalajikkeiden runsaan syönnin on todettu aiheuttavan lukuisia sairauksia ja esimerkiksi kehitysmaissa puutostiloja (toki näissä maissa on ylipäätään kovin yksipuolinen ruokavalio). Lisäksi 75% keliaakikoista on oireettomia – kuinka moni  meistä siis tosiasiassa sietää gluteenia? Entä laktoosia? Ihminen on ainoa eläinlaji, joka juo toisen nisäkkään maitoa, ja ainoa eläinlaji, joka juo maitoa lapsuusiän jälkeen. Yhtälö ei kuulosta ihan järkevältä. Laktoosi-intolerantikkoja on maailma täynnä, ainoastaan kaksi geenimuunnosta on sallivampia laktoosin suhteen (lähtöalueina Ural ja Lähi-Itä – selittää suomalaisten maidon himon, mutta ei kerro, kuinka moni oikeastaan juo maitoa vain tottumuksen vuoksi oireista tai piilevistä sellaisista huolimatta). Tiedän, että osa hylattomistakaan ihmisistä ei pysty juomaan tavallista kotimaista maitoa, mutta luomu tai jopa Lidlin maito menee. Meillä teollisuus on vienyt maidon rakenteen liian pitkälle. Tosiasiassa kumpikaan, viljat tai maitotuotteet, eivät ole elimistölle välttämättömiä, sillä niistä voi aiheutua haittaa. Kalsiumia, kuituja, muita hivenaineita ja vitamiineja saa muistakin ruuista ja jopa paremmin.

Mediassa on myös ollut puhetta siitä, miten eläinrasvoja ollaan kauhisteltu aivan liikaa, ja hiilihydraatit ovat pääasiallisena syynä länsimaisiin elämäntapasairauksiin (kovan rasvan ohella toki). Päivänselvä asia on myös se, että keho tarvitsee rasvaa esimerkiksi tiettyjen vitamiinien imeytymiseen, ja että liian niukka rasvan saanti on pahasta. Rasvojen laatujen erot tietää kohta jo lapsikin: kovetettu rasva on huonoa, pehmeä rasva hyvää. Mutta itse rasvahappoihin voisi kiinnittää vähän enemmän huomiota – länsimaiden asukkaat saavat liian paljon omega-6:a suhteessa omega-3:een. Kutosta löytyy prosessoiduista ruuista sekä pehmeistä rasvoista, kuten kylmäpuristetuista öljyistä ja siemenistä, ja kolmosta pääasiassa kalasta, joten molemmat ovat tarpeellisia. Niiden suhde pitäisi kuitenkin olla paremmin tasapainossa. Omega-3:lla on todettu olevan yhteys serotoniinin ja dopamiinin määrään kehossa, ja sitä käytetäänkin lapsilla masennuksen hoitoon.

Internetiä selailemalla löysin muutamia saitteja koskien paleoliittista ruokavaliota, joka liipaisee läheltä luennon aihetta. Siinä ns. sallittuja ruokia ovat kasvikset, marjat, hedelmät, liha, kala, pähkinät ja siemenet. Entisaikaisen metsästys- ja keräilytalouden normiruokaa siis! Joillekin voi kuulostaa vähältä, mutta kyseisistä aineksista saa jo paljon erilaisia ruokia aikaan. Mainittakoon tosin, että blenderi on tässä vaiheessa kätevä kapistus (ja joka tapauksessa allekirjoittaneen ostoslistalla). Ruokavaliolla autetaan kehoa palautumaan nopeammin erilaisista tulehdustiloista, saamaan pH-tasapaino kuriin (nykyihmisen kroppa on usein liian hapan) ja poistamaan ruoansulatusvaivoja ja muita ikäviä oireita. Mahdollisuuksien mukaan lisäaineita pitäisi tietysti välttää näinkin puhtaissa ruuissa ja ostaa luomua.

Tutkimuksia löytyy aina joka lähtöön puhumattakaan niiden sponsoroinnista tai puhtaasta propagandasta. Jokainen voi muodostaa omat mielipiteensä. Mielestäni Ekströmin luotettavuutta nostaa kuitenkin paitsi kokemukset satojen potilaiden kanssa, myös hänen omat kokemuksensa erilaisten sairauksien suhteen sekä se, että hän itse sanoi olevansa valmis kääntämään kelkkaa, mikäli esimerkiksi viljan välttämättömyys elimistön toimimisen kannalta todistetaan tutkimuksilla. Tällä hetkellä näyttöä on kuitenkin lähinnä päinvastaisesta. Itse liiaksi vatsaongelmista kärsineenä en pysty edes ajatella, mitä kaikkea olen vuosien varrella mättänyt sisuksiini. Oireet eivät alun helpotuksen jälkeen kokonaan poistuneet, joten olen jälleen muokannut ruokavaliotani. Kaikkeahan ei koskaan tarvitse tehdä kerralla – jokainen pieni askel on parempaan päin, ja muutokset kehossa huomaa joka tapauksessa vasta viikkojen, kuukausien jälkeen. Tiedän itse, että juustosta luopumista tuskin tulee kohdallani tapahtumaan ikinä. Fundamentalismiin ei muutenkaan ole syytä: välillä voi herkutella, ja kylään mentäessä syödään mitä pöytään tuodaan (lihaa osaavat kaikki jo olla minulle tarjoamatta). Kyllä väärät ruuat sitten nahoissaan tuntee ;)

Valitettavasti minulla ei ole antaa tutkimustuloksia tähän referenssiksi. Ekströmillä on tekeillä nettisivut, joissa on runsaasti tietoa aiheesta lähteineen, mutta niiden pystyyn saaminen voi vielä kestää. Paleoliittisesta ruokavaliosta tosin löytyy tietoa ympäri Internetin ihmeellistä maailmaa. Ainakin näiden sivujen artikkeleissa on käsitelty täsmälleen samoja asioita (saman tutkimuksen tuloksia?), kuin mitä käymälläni luennolla.

Jokainen tietysti syö mitä ja miten haluaa, eikä terveellinen ruokavalio välttämättä auta elämään yhtään sen pidempään kuin roskaruokakaan. Mutta jos ruoka-aineiden oikea suhde elimistössä auttaa jaksamaan maan päällä eletyn ajan paremmin ja välttymään kansakuntaa yhä enemmän vainoavilta sairauksilta, se on mielestäni yrityksen arvoinen. Aikataulu voi olla juuri niin verkkainen, kuin itse haluaa. Tärkeää on, että ensin aina lisää jotain ruokavalioonsa, ennen kuin jättää muuta pois. Näin tasapaino säilyy eikä luopuminen tunnu pahalta. Keväiseen ruokaremonttiin verrattuna omat muutokseni eivät ole tuntuneet järin kamalilta, ja olen tässä syksyn mittaan onnistunut vähentämään jopa sitä juustoa - ainakin ajoittain ;)


20 comments:

  1. Yhdestä kansantaudista kärsivänä oma ruokavaliomuutos on ollu vallallaan jo reippaan vuoden, eikä mikään yllätys ollu kun huomasi sen toimivan. Menen vähän samalla periaatteella minkä mainittit, herkutella kyllä sillon tällön kärsii, kunhan perus-arkisapuska noudattaa tiettyä kaavaa. Ne pahat hiilarit (vilja, sokeri, makaroonit, peruna ymv.) on poissa laskuista, lihalla, kalalla ja vihanneksilla mennään, ryyditettynä öljyillä ja pähkinöillä, hetelmillä, so on, so on.

    Kaiken lisäks meän koirat on luonnonmukasella ruokinnalla (raakaa lihaa ja luita plus kasviksia mahan toiminnan avuks, vrt. mitä susi saa syödessään jäniksen mahalaukun -tää on aihe josta itseasiassa jaksaisin höpöttää kauemmin ku omasta ruokatottumuksesta :D). Ongelmana vanhemmalla koiralla oli nappularuualla (=viljapohjasella, joka ei kuulu lihansyöjä-koirallekaan!)hilseily, nirsoilu, herkkä iho ja mitähän vielä, nyt puolitoista vuotta ruokintamuutokseen jälkeen on lihaksikas, kiiltäväturkkinen hurtta jolla ei silmärähmästä tai korvatöhkästä oo tietokaan. Mikseipä muutokset yhtälailla ihmisellä toimis "luonnonmukasen" ruuan tuloksena, tosin puhutaan ehkä vähän eri asioista kuin rähmästä :D

    "Ihminen on ainoa eläinlaji, joka juo toisen nisäkkään maitoa, ja ainoa eläinlaji, joka juo maitoa lapsuusiän jälkeen. " Jännä huomio, ei tuota oo tullu ajatelleeksikaan. Hassua on myös se, että vaikka Suomi on maidon suurkuluttaja, osteoporoosia esiintyy järkyttävä määrä. Ei ihan mee yksiin tämäkään?

    Hyvä, aina ajankohtanen ja kiinnostava aihe, leffojen ja kaiken muun joukkoon :D

    ReplyDelete
  2. Nää on jänniä asioita, nää ruokajutut ja ekoilut ja luomuilut sun muut, ja välillä tuntuu, että koko "liike" on saanut vähän uskonnonkaltaisia piirteitä. :P Kaikkein vähiten henkilökohtaisesti luottaisin kiropraktikkoon, joka on jutellut ihmisten kanssa, mutta toisaalta, olen kyllä tässä kohtaa aika pitkälti samoilla linjoilla! :D

    Kivikautinen ruokavalio on hyvä lähtökohta terveellistä elämää rakentaessa, kunhan ei kuvittele joidenkin tapaan, että ennen syötiin pelkkää lihaa. x) Myös muissa suhteissa ihmisen kivikautinen fysiologia kannattaa muistaa - ihmisen ruumiinrakenne on kehittynyt aktiivisen ja liikkuvaisen elämänmuodon myötä, ihminen ei ole kehittynyt ja sopeutunut alituiseen istumiseen. :>

    Tota maito- ja leipäkulttia on meilläkin muuten pohdittu. Meillehän on saatu luotua sellainen käsitys aika tehokkaasti, että nämä ovat jotenkin välttämättömiä ja elintärkeitä ruoka-aineita, ettei ilman niitä ole mitään terveellistä tapaa syödä. Maidon hyödyllisyyttä markkinoidaan koko ajan joka puolella kun sinne kylmäosastolle päin katsoo, tietysti maitotuotteiden tuottajien toimesta. Mä en ole saanut näistä tietääkseni mitään oireita, eikä mun vatsassa muutenkaan ole koskaan ollut mitään vikaa, mutta silti omilleen muutettaessa näiden käyttö on kyllä totaalisesti vähentynyt, lähes jäänyt kokonaan. Kotona ollaan kauhuissaan: "Ai ette juo maitoa, HERRAISÄ! Ai ette leipää syö juuri koskaan, MITEN VOI OLLA?!" :D Jännästi tää ei oo ollut tietoinen valinta, mutta eipähän oo mielitekojakaan. Ja kun tosiaan sai faktatietoa siitä, etteivät ne niin ehdottoman kiistämättömän tarpeellisia ole, asiasta lakkasi lopullisesti stressaamasta. Kotona ollaan yhä kauhuissaan. :D

    Perunassa muuten kans vähän sama juttu. Sehän ei kans ihan niin älyttömän superhyödyllinen ole elimistölle, mitä tärkkelystä on suurimmaksi osaksi, mutta silti tuntuu, että suomalaisille ei oo ruokaa ilman perunaa... :P Ite en oo koskaan niin hirveesti diggaillut, tosin uudet perunat kuorineen on oma lukunsa. (Lisukkeista cousous on mun suosikki :D)

    Ja kun aterioista puhutaan, niin sit on kans tää ihmisten lähes pakkomielteinen suhtautuminen lihaan. :P Pakko olla ruuasa lihaa, ja vieläpä hyvin suuressa suhteessa kaikkeen muuhun, rehut on joku pieni nysä siinä lautasen reunalla. Silti ihminen ei tarvitse ihan koko aikaa lihaa, eikä varsinkaan jokaisella aterialla... ;o Ei ne kivikautiset häiskätkään koko aikaa voineet jänistä ja hirveä vetää. :P Kala on tietty helpompaa saada. Pitäs opetella kyllä syömään taas kalaa ja muita merellisiä otuksia. :F

    Mut nää ravitsemusjutut ja muut on kyllä nykyään jotenkin niin herkkiä aiheita, että niistä on välillä vaikeaa keskustella kenenkään kanssa. :D Lhansyönnin laatua ei saa kritisoida ja toisaalta kaikkea mihin liittyy sana eko ja luomu ovat totta kai automaattisesti hyviä juttuja, ihan sama onko ne attribuutit siinä pelkkää peeärrää vai mitä. :P Ja erilaiset ruokavaliot karppauksesta ties mihin, niistä löytyy aina ne omat totuudet, joita julistetaan ja puolustellaan suorastaan fanaattisella kiihkolla. x) Että niinkun tää postaus oli oikein erinomaisen esimerkillinen tässä aihepiirissään, tälleen olis kiva kun kaikki tekis. :)

    ReplyDelete
  3. "Mut nää ravitsemusjutut ja muut on kyllä nykyään jotenkin niin herkkiä aiheita, että niistä on välillä vaikeaa keskustella kenenkään kanssa"

    Olen ihan samaa mieltä, että nykyään ravitsemus on aihe, joka tuntuu välillä olevan yhtä tabu kuin palkka tai uskonnollinen vakaamus. Vähän pelottaa, että mihinkähän soppaan sitä tuli lusikkansa työnnettyä, kun ravitsemusterapeutiksi alkoi. :D Mutta ainakin on kiinnostava ja alati muuttuva ala!

    Minustakin ns. alkukantainen ruokavalio kuulostaa luonnolliselta tavalta syödä, mutta vaatii kyllä paljon paneutumista. Nykypäivänä kun on miltei helpointa ottaa se leipäpussi kainaloon ja toiseen maitotölkki. Kun ei ole muuhun tottunut tai perehtynyt, niin vaatii oikeasti tietoisen päätöksen muuttaa tottumuksiaan. Olen sitä mieltä, että hiilihydraatteja voisin vähentää, mutta en innostu täysin karppauksesta. Kuten Maria sanoikin: ihme fanaatikkoja tuntuu olevan media pullollaan. Huhh eihän sitä uskalla kohta edes myöntää syövänsä leipää tai puuroa. ;)

    "Hassua on myös se, että vaikka Suomi on maidon suurkuluttaja, osteoporoosia esiintyy järkyttävä määrä. Ei ihan mee yksiin tämäkään"
    Tuo taas johtunee D-vitamiinin puutteesta näillä leveyksillä. Kalsium ei imeydy täydellisesti.

    Kiinnostavaa, kiinnostavaa, ei voi muuta sanoa!

    ReplyDelete
  4. Erinomainen ja kiinnostava postaus! Minäkään en ollut jotenkin tajunnut että "Ihminen on ainoa eläinlaji, joka juo toisen nisäkkään maitoa, ja ainoa eläinlaji, joka juo maitoa lapsuusiän jälkeen. " Mut näinhän se on.

    ReplyDelete
  5. jee, hienon jutun olit kirjoittanut!
    oon huomannut saman kuin Mariakin, kaikki kauhistelevat jos ei ota lautaselleen perunaa! puistelevat vaan päätään tai naureskelevat, kun kerron miksen tarvitse sitä.. leipä ja maito ei ole niin paha sentään.. vielä kun sen muutoksen sais suurkeittiöihin, esim. koulut ja päiväkodit, niin vois lapsetkin voida paremmin (ja pliiiis, oishan ne myös rauhallisempia ja keskittyneempiä jooko...)!

    ReplyDelete
  6. missmoviehunter, kiitos pitkästä kommentistasi, ja kuulostaa hyvältä! Ei sairaus tietenkään vaan se, että oot löytänyt itsellesi sopivia ruoka-aineita. Tosiasiahan on, ettei ns. terve ihminen kiinnittäisi omiin syömisiinsä samalla tavalla huomiota kuin sellainen, joka kärsii joistakin ikävistä oireita. Toi koiraesimerkki on sinänsä hauska, että kiropraktikkoni on käyttänyt luennoilla samantapaista esimerkkiä, että näki jonkun kaupan kulmalla lapsen antavan koiralle karkkia, ja lapsen vanhempi sanoi siihen, että älä anna sitä koiralle, se ei oo hyväksi sille. Noh, miten se karkki muka olisi yhtään sen parempi ihmiselle? :D Hassua. Mutta tottumiskysymys tavallaan, me ollaan vaan niin totuttu tunkemaan kaikenlaista mössöä suuhumme, ettei tällaisia juttuja tule ajatelleeksi..

    Maria, kiitos älypitkästä kommentistasi, vastaan siihen erikseen ;)

    Joa, niinhän se on, ravintoasioista on tullut suunnilleen yhtä herkkä aihe kuin vaikka entisaikaan oli uskonto tai puolueasiat (tai on ne varmaan nykyäänkin, itse en kuitenkaan koe niitä sellaisiksi). Mun mielestä on hienoa, että oot valinnut sellasen alan, jossa voi jatkuvasti oppia uutta ja ns. valistaa ihmisiä, viemättä kuitenkaan asiaa tietenkään mitenkään pakottamiseksi tms. :) Se on tosi surku, että kaikesta tehdään jotenkin tosi ..uskonnon kaltaisia. Että joku karppaaja ei voi vaikka sietää ihmisiä, jotka syövät leipää. Miksi kaikki pitää viedä niin äärimmäisyyksiin? Onkohan ihmiskunta luonnostaan sellainen, että sen on pakko pitää joitakin 'huonompina' ja toimia vihamielisesti niitä kohtaan? Tosta maitoasiasta vielä, että kyllähän niihin kaikkiin lisätään D-vitamiinia, toki sen puute on silti pimeään aikaan aika suuri. Mutta muistaakseni japanilaisilla on huomattavasti suomalaisia parempi luunlaatu/-tiheys, ja sielläpäinhän ei maitotuoteita käytetä. Joten kalsium tulee kasviksista.

    Riehu, kiitos! On kyllä jännää ton maidon kanssa, itsekin siitä kovasti pidän eikä se mielestäni mulla tee vatsalle läheskään yhtä pahaa kuin vilja, paitsi jos se on joku sokeroitu maitotuote.. Siinäkin varmaan sitten se sokeri on se pahin osio :)

    hyppysellinen, kiitos! Se on kllä hurja, miten tollaset jutut on niin iskostuneita suomalaiseen kulttuuriin. Ja toki kulttuurin kannalta on tärkeää, että tiettyjä traditioita pidetään yllä. Mutta eihän se jos kerran vuodessa syö sitä perunaa tai jotain muuta vastaavaa, ketään tapa. Ja tietenkään kaikkia ei voi pakottaa olemaan syömättä perunaa tai leipää. Mutta ihmisellä pitää olla siihen mahdollisuus! Kouluruokailu on kyllä tärkeä asia, olis hyvä jos niihin saataisiin sillä pienellä budjetilla mikä niillä on, jotain parempaa sen perunan tilalle. Mutta toki raha sitten ratkaisee aika paljon.

    ReplyDelete
  7. Maria on kyllä hyvin oikeassa! Siinä missä joku on havainnut hyvän tavan syödä (oli se sitten ihan mikä tahansa, karppi, vege, ruisleipää ja pottuja-linja), muiden kauhistelu ja sen oman tavan järkkymätön oikeellisuus jyrätään vedoten "Mutta kun minä tiedän!". Jotenki tuntuu, että meijän ikästen/nuorien keskuudessa kiinnostus siihen mitä suuhunsa tunkee, on suurempi mitä vanhemmilla/iäkkäämmillä henkilöillä. Tarjolla on vaihtoehtoja joista jokasesta löytyy puolensa, mutta ellei vanhempien kautta tule jo jotain tiettyä "erilaista" ruokailutottumusta, näihin virallisterveellisestä poikkeaviin tutustutaan vasta siinä vaiheessa, kun joku asia on omasta mielestä pielessä (just esim. mahaoireet, eettisyys, jokin sairaus, you name it). Kokemuksia ja omia tietojaan olis hirveen kiva vaihtaa muidenki ihmisten kans, mutta keskustelu on todellaki haasteellista. Vähän kuin sotataktiikkojen neuvottelupöydässä.

    Kiihkoilijoiden vertaaminen uskontoon on kyllä siinä mielessä osuva, että muille vaihtoehdoille ei haluta antaa tilaa. Niin monet seikat kun vaikuttaa siihen, mikä kellekin sopii ja mikä ei. Vapaus valita tässäkin, eiköstä vaan... (Tuo koiranruoka-tilanne mistä kirjotin, on yhtälailla samalla kaavalla menevä, kiista markkinoidun nappulan ja vielä barffaajien ynnä luonnonmukasesti ruokkivien kesken :D)

    Onko kukaan tutustunu siihen uuteen "kohukirjaan", joka puhuu eineksien sisällöistä?

    ReplyDelete
  8. Ai olitkin tässä välissä ehtiny vastailla :D

    ReplyDelete
  9. Dodi, Marian kommentti.. x) Oikeesti huippua, että kirjotit noin pitkästi :) Ihan ekaks tosta kiropraktikkojutusta, tää tyyppi on siis toki vailla mitään ravintoterapeutin koulutusta, mutta tutkinut asioita pitkään ja hartaasti ja kokoajan, eikä perustanut tietoaan myöskään ihan vaan jutteluun ihmisten kanssa, vaan nimenomaan käytännön toimintaan. Muistini mukaan luku huiteli jossain parinsadan paikkeilla, kuinka monta ihmistä ruokavalion muutoksella oli saatu voimaan paremmin. Ja hän on omastakin sairaudestaan käsittääkseni tietyllä tapaa parantunut ns. terveellisemmän elämän myötä, enempää en tästä tietystikään voi sanoa, mutta kyseessä on kuitenkin varsin yleinen ja kokoajan yleistyvä sairaus. Kiropraktiikka muutenkin pohjaa yleiseen terveyteen aikalailla, selässä kulkee suurin osa ihmisen toimintaa säätelevästä hermostosta ja jos selkä klenkkaa, vaikuttaa se muuallekin kehoon. Ja taas toisinpäin, monet muut fyysiset tai henkiset kipuilut näkyvät heti selässä. Se on jotenkin jännää. Mutta toki oot ihan oikeessa siinä, että ei kenenkään sanoihin pidä luottaa sokeasti, vaan toimia juuri niinkuin oma pää tai vatsa kertoo :)

    Se on surullista, miten kaikki asiat viedään äärirajalle saakka, kapeakatseisiksi uskonnoiksi jopa. Monien mielestä edelleen sana ekologinen tuo tuotteelle heti tietyn, kenties vastenmielisenkin leiman. Sama on ton sanan 'terveellinen' kanssa - se koetaan monesti jotenkin kituuttamisena, vihreinä salaatinlehtinä ja elämänilon vähentymisenä. Vaikka eihän se tietenkään sitä ole! Jotkut käsitykset on vaan juurtuneet ihmisiin niin vahvaan, että on vaikea muuttaa :) Tai muuttuvat hitaasti. Ja sitten tietenkin kuten sanoit, termejä voidaan käyttää tavallaan väärin ja ihan vaan peeärränä. Vaikka toisaalta onneksi on sertifikaatteja ja muita, jotka sitten siitä mainosarvosta huolimatta todistavat tuotteen olevan oikeasti tasa-arvoinen tai ekologisesti tuotettu. Toki näiden sertifikaattien rajoja voidaan sitten epäillä..

    Kuten hyppysellisellekin (vitsit mikä sana :P) kommentoin, jotain maitoa ja muita perusruoka-aineita ja niiden käyttöä perustellaan helposti kulttuurilla tai sillä, että 'niitä on syöty aina'. Joo öö, ei silloin kivikaudella ainakaan :D Ja siis kyllähän minäkin tykkään paljon maidosta, ja pehmeästä, uunituoreesta leivästä, mutta ei mun kroppa niitä taida hirveästi kaivata. Kaikki saavat syödä perunaa, leipää, lihaa tai maitoa jos haluavat, ja kestävät mahdolliset seuraukset, mutta pitäisi myös antaa mahdollisuus olla syömättä niitä. Kurjaa ettei kaikki sitä ymmärrä, mutta ei kaikki ymmärrä kaikkea :) Kunhan eivät sitten ala pakkosyöttää mitään.

    Kivikaudella varmastikaan ei oo jaksettu hankkia joka aterialle lihaa, vaan on metsästetty ehkä se kerran päivässä ja siitä on syöty kerran-pari. Toki silloin on varmaankin syöty myös harvemmin. Ja ehkä tukevammin sitten kerralla, koska joskus muinoin ihmisen fyysinen aktiivisuus oli nimenomaan metästämisen ja muiden asioiden vuoksi huomattavasti korkeammalla tasolla kuin nykyään. Tai en minä tiedä, mutta voisin kuvitella näin.

    Huh, näistä asioista vois jauhaa loputtomiin ja pistää omankin pienen pään sekaisin. Tietysti tää oli myös mun oma mielipiteeni, jokainen edelleen tekee niinkuin parhaaksi katsoo :) Mutta olisi kiva, jot katsoisi sitä omaakin napaa vähän pidemmälle - vaikka ekologisuuden suhteen tai miksei sairauksienkin. Jos syöt miten sattuu, aika varmasti saat jonkun kansantaudin tulevaisuudessa ja siten tietysti käytät yhteiskunnan palveluja verorahoineen, kärsit itse niistä sairauksista jne.. No, ehkä vähän yliampuvaa, mutta silti. Ja lisäaineet ovat vielä asia erikseen. Vaikka niitä yksittäin onkin tutkittu, kaikenmaailman yhdistelmiä ei niinkään. Itsehän tässä juurikin söin rankan tanssileirin päätteeksi pakastepizzaa ja sipsejä (no mandariinien ohella), että olenpa hyvä esimerkki. Menen takaisin normiruokavaliooni sitten taas huomenna :P Repsahdukset on ihan sallittuja.

    ReplyDelete
  10. missmoviehunter, hehe joo, mulla vaan kesti tossa vastailussa aika pitkään :D Se on ihan totta, että nuoret on tavallaan tietoisempia näistä asioista, kuin monet vanhemmat sukupolvet. Tosin median myötä asiat saavuttavat monetkin eri korvat (esim. tämä valloillaan oleva rasvasota). Ja ymmärtäähän sen tietyllä tapaa - jos on vuosikymmeniä syönyt tietyllä tavalla (eikä ehkä ole mitään ikäviä oireita, joskin perussairauksia voi olla), niin miksi sitä muuttamaan? Mutta kun oireita ja sairauksia tulee yhä nuoremmilla ihmisillä, jotka jo lapsuudessaan ovat tottuneet hampurilaisiin ja karkkivuoriin (toisin kuin vanhempansa), täytyy syytä etsiä kyllä vähän niistä syömisistä. Itsekin sitä on teininä tullut syötyä oikeasti ihan kamalaa ruokaa, jospa nämä nykyiset syömiset sitten edes jotenkin kompensoisivat :)

    Kiihkoilijat ovat tietenkin aina ääri-ilmiö, ja juuri he saavat eniten huomiota medioissa. Sama pätee oikeastaan mihin tahansa ilmiöön. Asioista luodaan mielipiteet sitten sen perusteella, mitä nähdään ja kuullaan, mutta pitäisi sitten vaan aina muistaa että se mitä media kertoo ei koskaan ole koko asian laita :)

    ReplyDelete
  11. Mä en itse kykenisi luopumaan aidosta voista, juustoista, turkkilaisesta jogurtista enkä luomumaidosta :D Kaikenlisäksi pähkinät ovat pahinta, mitä tiedän :P ( samaan kastiin kyllä lasken myös sipsit, joita syön ehkä kerran vuodessa todeten, miten paskalta ne maistuvatkaan)Ja kun olen kaikenlisäksi laiska kokkaamaan, niin kovin speciaalia ja riisuttua mutta samaanaikaan terveellistä ruokavaliota en varmaan koskaan kykenisi toteuttamaan. Silti mua itseäni kiinnostaa mm. raakaravinto, jos vain jostain saisi kodinhengettären, joka laittaisi sen ruoan, eikä pilaisi sitä kuten allekirjoittanut tekee, niin voisin kuvitella eläväni nykyistä spessummalla ja riisutummalla ruokavaliolla. Mutta järkeenkäyvältä kiropraktikon sanoma kuulostaa, ihan näin maalaisjärjellä mietittynä! Sen vielä sanon, että olen huomannut sen, että einesten poisajättäminen on ollut hyvä ratkaisu, vaikka kuinka väsyttäisi ja laiskottaisi, niin teen itse sapuskan :)

    ReplyDelete
  12. Fisu-vegenä eläminen sopii minulle. Sitten kun vielä oppisi olla rakastamatta pastaa runsaalla juustolla, juusto kun on se pahe ;O) En syö leipää juurikaan mutta pasta, aijai. Maitoa käytän vain kahviin, minusta lasikaupalla maidon juominen on outoa enkä myöskään ymmärrä sen viehätystä, yäks.. itsekin olen aloittamassa ruokavalion rukkausta, taas, mutta näillä pimeillä ja kylmillä ajoilla on se vaikutus että usein lipsuu siihen lohturuokaan, pastaan ja juustoon, hmph..

    ReplyDelete
  13. Melkein voisin kopsata kaiken mitä Salka kirjoitteli:D Mun suurin pahe on kans juustot, voi ja maito. Ja perunat! Mulle esim. tulee joskus ihan tolkuton maitojano ja silloin on pakko saada iso lasi kylmää maitoa:P Ja pähkinät on tosi pahoja ja niistä tulee maha kipeäksi, vaikka tiedän että ne kai olisi hyvästä.

    Mutta vielä tärkeämpää kuin maitotuotteiden ja perunan nauttiminen, on musta ruuan puhtaus ja laatu, eli eineksiä syön tosi harvoin ja koitan syödä mahdollisimman vähälisäaineista ruokaa. Sen olen omalta kohdaltani huomannut kyllä, että paras olo tulee jos syö kevyesti mutta täyttävästi vaikkapa just kasviksia ja kalaa/kanaa:)

    ReplyDelete
  14. Aina kun joku alkaa paasaamaan minulle ruokavaliosta (olen kasviksia suosiva kaikkiruokainen), muistutan että olen terveempi kuin aika iso osa tuntemistani ihmisistä.

    En ole koskaan kärsinyt mistään allergioista, mahani toimii hyvin, minulla ei ole mitään laktoosi-intoleranssia, keliakiaa tms. Sairastan jonkinnäköisen pienen flunssantapaisen ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään. Peruskuntoni on hyvä, nukun hyvin ja voin kaikin puolin todella hyvin.

    Nyt raskauden aikana tämä on korostunut entistä enemmän, kun kaikki kyselevät vointiani ja olettavat, että oksentelen tietenkin joka päivä ja olen kurjana. Totuus on, että ainoat ero raskautta edeltävään aikaan ovat puuttuvat kuukautiset, mahan kasvu ja pikkutyypin potkut.

    Meillä on kotona aina syöty aika monipuolista ruokaa, meidät on lapsesta saakka totutettu syömään kaikenlaista. Ruoka-ajat olivat säännölliset ja olen vieläkin säännöllisten ruoka-aikojen ystävä. Lounaan tai aamiaisen poisjättäminen on minulle todella poikkeuksellista.

    Maitoa olen inhonnut pienestä pitäen ja olen ollut juomatta sitä siitä saakka kun olin tarpeeksi vanha ilmaisemaan inhoni sanallisesti. Piimää ja muita maitotuotteita sen sijaan rakastan. Mitä happamampia, sen parempia.

    Perunaa en pahemmin syö, enkä ole sitä mielestäni joutunut erityisesti perustelemaan. Totean vain, ettei maistu.

    Leipää kyllä menee, mutta ei sitäkään mitenkään valtavia määriä.

    Tottakai ruokavaliossani on parantamisen varaa, olen esimerkiksi aivan tajuton sokerihiiri. Olen yrittänyt välttää sitä etenkin nyt, mutta epäilen minulla olevan jonkinnäköisen addiktion kyseiseen myrkkyyn. Ei kiva, ei todellakaan.

    Suhtaudun itse kaikenlaisiin uusin ruokailuvillityksiin varauksella ja epäillen. Minusta ruokavaliossa avainsanat ovat tuoreet kasvikset ja hedelmät, monipuolisuus ja puhtaus. Mitä vähemmän lisäaineita, mitä monipuolisempaa ruokaa ja mitä enemmän muistaa syödä juuri kasviksia ja hedelmiä, sen parempi.

    ReplyDelete
  15. Salka, noin niinkun periaatteessa voita voi käyttää hillitysti, mutta tietysti suositeltavampaa on käyttää erilaisia kylmäpuristettuja öljyjä ruoanlaitossa. En itsekään juustosta todellakaan aio luopua, mutta toki siinä tapauksessa, että se aiheuttaisi järjetöntä vatsakipuilua, olisi sen syöminen oikeastaan mahdotonta. Olis kyllä aivan ihanaa jos olis oma kokki! Joka tekisi kaiken, eikä itse tarvitsisi miettiä päätänsä puhki että mitäs ruokaa sitä tänään tekisi. Etenkin, kun teen aina omat eväät töihin - nimenomaan eineksiä välttääkseni.. Joskus kiireessä ja väsymyksessä sitä sortuu, mutta kunhan pääasiassa syö ihan oikeaa ruokaa niin nou hätä :)

    Mikaela, juustopasta on kyllä nannaa.. ;) Mulla se pasta vaan tökkii, spelttiä pystyn syömään mutta sitäkin pitää vetää aika kohtuudella. Mut niin, aion syödä juustoa jatkossakin ihan huolella :) ainakin, jos siitä ei aiheudu mitään välittömiä, ikäviä seuraamuksia. Kaikesta ilosta on turha luopua eikä niin tarvitse missään nimessä tehdäkään! Saahan sitä muutenkin syödä vaikka sipsiä kaiket päivät jos niin haluaa, mutta toki se alkaa jossain vaiheessa tuntua kropassa. Tää pimeä vuodenaika on kyllä tappoa, kokoajan tekee mieli mässyttää jotain rasvaista ja sokerista.. Kesällä kaikki on jotenkin vaan niin paljon helpompaa :/

    aini, tsekkaapa tuo vastaukseni Salkalle, niin samoja asioita tuli teillä ;) Pähkinät on mun herkkua. Ymmärrän kyllä että niistä tulee maha kipeäksi, mullakin tuli ennen, mutta jotenkin se on helpottanut (luultavasti ruoansulatuselimistö muutenkin nyt paremmin tasapainossa). Ja tietysti kohtuus kaikessa :) Puhdas ruoka on kyllä varsin tavoiteltava asia mun mielestä! Ei tietenkään toteudu läheskään niin usein kuin pitäisi, mutta jos edes joskus niin sekin on alku :)

    Anzi, ymmärrän hyvin paasauksen tuskan, ja se ei ollut ainakaan mulla tarkoituksena - lähinnä vaan pohtia asiaa julkisemmin kuin omassa päässä ja miettiä myös niitä omia syömisiä :) On kadehdittavaa, että oot säästynyt kaikilta oireilta, allergioilta ja sairauksilta! Mieletöntä. Ehkä nimenomaan toi koko elämän jatkunut hyvä ruokavalio on siinä perustana, vaikka sokeria tulisikin napsittua. Itsellä tosiaan nuorempana on tullut vedettyä ties mitä scheissea, ja luulen että se nyt näkyy.. Enkä oo koskaan ollut mikään urheileva lapsi, inhosin sitä. Mutta jospa nyt saisi tilannetta vähän korjattua. Ainahan kaikilla on sitä parantamisen varaa, mutta täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä jos ei tunnu niistä tietyistä ruuista olevan mitään haittaakaan :) Oon niin samoilla linjoilla sun kanssa, että erilaiset kasvikset ja hedelmät, monipuolisuus ja puhtaus on avainsanoja. Lisäaineet on totaalinen nou jos niistä vain on mahdollisuus pysyä erossa - rajoitetusti toki, kyllä ainakin mun tekee välillä mieli jotain limsaa joka on täydellinen lisäainepommi, mutta saan siitä aina mahani kipeäksi ja sitten muistan taas vähän aikaa olla juomatta :) Jokainen tekee niinkuin itse haluaa ja tuntuu, mun on ilmeisesti pakko säätää ruokavaliotani kohtuullisen tiukaksi jos meinaan pärjätä tän oikkuilevan vatsan kanssa. Oli se sitten kivaa tai ei.

    ReplyDelete
  16. Olipa erittäin asiallinen kirjoitus ja mielenkiintoisia kommentteja! Minäkin olen tätä ruoka-asiaa alkanut viime aikoina ajatella enemmän, varsinkin kun olen miettinyt, millaisen lisäainekuorman esimerkiksi tyttäreni saakaan elämässään elimistöönsä sisälle.

    Minulle nuo keinotekoiset lisäaineet ovat se suurin pelon kohde, koska niistä ei oikeasti tiedetä monistakaan, mitä ne loppujen lopuksi elimistössämme aiheuttavat, varsinkin suurina tai kertyneinä pitoisuuksina. Uudet sukupolvet ovat alttiina ihan hirveille määrille kaikenlaista keinotekoista... ja entä sitten, jos 20 vuoden kuluttua huomataankin niiden myrkyllisyys tai syöpääaiheuttavuus?

    Olen nyt koittanut siirtyä enemmän luomuruokaan (esim tytär on aina juonut luomumaitoa, ensin äidin- sitten lehmän- :) mutta ikävä kyllä sitä kiireisenä ja väsyneenä saattaa sortua valmisruokiin - heittää kattilaan vaikkapa pussillisen einespastaa :/

    Itse olen sellainen ruisleipäaddikti, että välillä tuntuu, että voisin elää pelkällä leivällä (kouluaikaan naureskelinkin, että elin silloin 12 vuotta pelkällä vedellä ja leivällä, kun nirsoilin kouluruoan suhteen) ja sokeria tulee syötyä ihan liikaa. Kuten Anzi tuossa yllä, minullakin taitaa olla siihen addiktio, sillä pari vuotta sitten kun kokeilin karppausta, sain vieroitusoireita sokerista... ;-)

    Mahdollisimman puhdasta ruokaa kun saisi, niin se olisi meikäläisen haave.

    ReplyDelete
  17. Paivi, kiitos! Ruoka-asiat ovat jatkuvasti enemmän esillä mediassakin, joten ei ihme, että monet tulevat omiakin syömisiä ajatelleeksi normaalia tarkemmin - siis muutenkin kuin laihdutusmielessä :) Lisäaineita on kyllä ruoissa ihan liikaa. Niitä on lähes joka paikassa, välillä sellaisilla nimillä ettei niitä edes tunnista, ja niitä syötetään kansalaisille 'positiivisten tutkimustulosten' varjolla. Mutta tosiasiassa ne pitkäaikaistutkimusten tulokset vielä puuttuvat.. On tosiaan ihan järkyttävää ajatella, miten paljon tulevilla sukupolvilla on myrkkyjä kehossaan :/ Uskon, että lähes kaikki haluaisivat syödä puhdasta ruokaa, mutta se vaatii, että siitä tehtäisiin helppoa. Arjen kiireessä kun einekset ovat ajankäytöllisesti niin paljon kätevämpiä. Surullista.. Mutta onneksi on meitä, jotka (edes joskus) jaksamme tehdä 'oikeaa' ruokaa :)

    ReplyDelete
  18. Mun mielestä on todella järkyttävää, että moni laktoosi-vammanen pystyy juomaan luomumaitoa kun ei mitään! Sen pitäis jo kertoa paljon, ja itseasiassa olenkin sitä mieltä, että kaupassa ei sais myydä kuin luomumaitoa ;) itse käytän vain kahviin maitoa, joten sen puoleen 1,34€/l ei ole mielestäni paljon. Se litra kun kestää koko viikon (enemmänkin).

    Moni muukin asia pitäis kieltää, mutta niin kauan kun on kysyntää, on tarjontaa. Eikä kovin moni tiedä, että esim. aspartaami aiheuttaa unettomuutta, masennusta, ylivilkkautta, huimausta, päänsärkyä, migreeniä jne.

    Oih, tää on rakas aihe mulle =)

    ReplyDelete
  19. Chatrin, jotain Suomen maitoteollisuudessa on kyllä totaalisesti pielessä! Itseasiassa kuulinkin joskus mikä tämä seikka on, mutten valitettavasti muista sitä. Jotain olennaisia aineita siinä prosessoinnissa kuitenkin häviää. Itsekin käytän luomumaitoa :) Tosta aspartaamista oon myös tänä syksynä lukenut kaikkia kammottavia juttuja, ja vaikka olen ennemmin suosinut light-limuja, totesin että sokeria mieluummin, kiitos. Koska kuitenkin sitä limsaa tulee juotua maksimissaan kerran kuussa, eikä siinä konkurssissa sokeri sitten enää paljoa tunnu. Parempi se kuin tsiljoonat lisäaineet. Ja kivaa, että aihe on jollekin muullekin rakas! ;)

    ReplyDelete