2010/12/29

Vuoden musiikit


Levyarvioviikko jäi suunnitelmista huolimatta pitämättä, enkä koe että asiaa on koko vuoden aikana ilmestyneistä levyistä niin paljoa, kuin olin meinannut. Ihan vähän kuitenkin. Monien muiden bloggaajien tavoin en kuitenkaan tee mitään top-listaa, sillä sen laatiminen olisi täysin mahdotonta. Ainoastaan ykköspaikka olisi selkeä tapaus newyorkilaistuneiden ohiolaisindierokkareiden ylivoimalla.

Osa kuluneen vuoden levyistä on jäänyt jatkuvaan soittoon, osa on alkuinnostuksen jälkeen hautautunut muiden alle. Uusia artistituttavuuksiakin on kantautunut korviin aimo liuta, mutta niistä kaikki eivät ole julkaisseet mitään nimenomaan tänä vuonna. Upeimpina ilmestyksinä mainittakoon The Nationalin High Violet, joka ei lähde kulumallakaan soittimesta pois, sekä Owen Pallettin Heartland. Meadow Islandin debyytti sekä Antony & the Johnsonsin Swanlights ovat nekin runsaan ylistyksen arvoisia, mutta kenties sellaisia, jotka sopivat vain harvoihin ja valittuihin tilanteisiin. Jónsin soolodebyytti on niinikään mieletön pläjäys, joka on kuitenkin täynnä kesäfiilistä ja iltojen pimetessä jäänyt vähemmälle kuuntelulle. Magenta Skycode, Beach House, Arcade Fire, Sufjan Stevens, Deerhunter, The xx, Weezer, Junip, Prince of Assyria - kyllä näitä positiivisuuksia löytyy läjittäin.

Tutun tasaisia plattoja on niitäkin suollettu tuutista. Ääripäitä ovat Lapko, joka jäi alun runsaan hypetyksen jälkeen jonnekin hyllyn perukoille sekä Manic Street Preachers, jonka Postcards from a Young Man ei ole vielä saanut minusta vahvaa otetta. Toivoani en kuitenkaan menetä, vaan haluaisin kovasti kyseisen levyn niin sanotusti laajentavan tajuntaani - tarvittaisiin vain lisää kuuntelua kehiin. The Arkilta en viime aikojen suuntauksia haistelleena ihan kamalasti odottanutkaan, ja The Smashing Pumpkinsin konseptilevy on mennyt muutamia hienoja kappaleita lukuun ottamatta jotenkin täysin ohi, mutta vuoden suurin pettymys on vailla kilpailijoita Interpol. Yhtyeen omaa nimeä kantava neljäs pitkäsoitto sisältää kyllä hyvän musiikin aineksia, mutta kokonaisuudessaan se ei iskenyt puoliksikaan yhtä voimakkaasti kuin edeltäjänsä, ja kuuntelukertoja on kertynyt alle parikymmentä. Kenties vielä jonain päivänä tajuan levyn hienouden. Sitä odotellessa.

Ja katse tulevaisuuteen. Ensi vuonna voimme odottaa tuoretta musiikkia ainakin ysärirakkaudeltani, Bushilta. Todennäköisesti tauon jälkeen julkaistava materiaali ei vastaa aiempien tasoa, mutta voihan niitä helmiäkin löytyä. White Liesin odotettu Ritual näkee päivänvalon 17.1., Manboyn viides lapsi syntyy 2.2., electrokunkku IAMX’n neljäs lätty ilmestyy maaliskuussa ja Patrick Wolfin niinikään viides pitkäsoitto näillä näkymin toukokuussa. Kaikkia näitä kuolaan kieli pitkällä, joskin Manboyn Something Wonderfulia on odotettu ehkä pisimpään, ja odotan levyn sisällön olevan sen nimen mukaista. Samoin The Arkin kokoelmalevy tulee ulos helmikuussa. Se sisältää pari uutta kappaletta, joten saanee paikan hyllystäni varmuudella, vaikka sieltä toki kaikki tähän mennessä ilmestyneet löytyvät nekin.

Kevään keikkasaldo näyttää tällä hetkellä vahvalta, vaikka epäilykset sen suhteen olivatkin jossain vaiheessa melko suuria. Godspeed You! Black Emperor, Manboy, Junip, The National, The Ark, White Lies, IAMX ja Ulver on merkattu minun kalenteriini. Kaikki ensimmäistä lukuun ottamatta olen nähnyt livenä aiemminkin, jotkut useita kertoja, mutta yhtälailla odotan kaikkia keikkoja kädet täristen. Vuoden vaihtuminen tuo jännitystä keikkarintamalle myös kesän suhteen, kun festarijärjestäjät alkavat pikkuhiljaa ilmoitella kiinnitettyjä artisteja.

Fyysisiä levyjä ostin vuonna 2010 aivan liian vähän, mutta se korjattakoon 2011. Kokonaisuudessan hyvä musiikkivuosi!



p.s. Eilen FST'ltä tuli söpö dokumentti The Arkin Ola Salosta aka Ola Svenssonista. Dokkari on kuvattu niihin aikoihin, kun herra esiintyi  Malmössa pääosassa Andrew Lloyd Webberin musikaalissa Jesus Christ Superstar. Mikäli missasit ohjelman, se on viikon ajan nähvävillä Yle Areenassa.
p.p.s. Tänä vuonna levyarvosteluita tuli tehtyä melkoisen vähän, mutta niitä vanhempia voi käydä tsekkailemassa records baby -labelin alta.

2 comments:

  1. Osaa mainitsemistasi en ehtinyt kuunnella kunnolla, täytyy ensi vuonna korjata tämä vääryys! Mutta tosiaan on paljon odotettavaa uusien levyjen suhteen ensi vuonna :)

    ReplyDelete
  2. Reiska, kuunteluun siis! Jos jossain välissä kunnolla ehtisi ;) 2011 tulee olemaan jännä, ei malttaisi odottaa..

    ReplyDelete