2011/02/26

An Education


An Education sijoittuu 1960-luvun Englantiin, jossa nuori koulutyttö Jenny Mellor unelmoi ranskalaisesta musiikista ja lukion jälkeisestä opiskelusta Oxfordissa. Hän on kuitenkin valmis heittämään kaiken ulos ikkunasta yhden miehen takia. Käsikirjoitusta väsäämässä on ollut Nick Hornby, joka tunnetaan mm. hienoista kirjoistaan High Fidelity ja About A Boy (joista molemmista on tehty myös elokuvaversiot).


Jostain syystä en tiennyt yhtään, mitä odottaa An Educationilta. Kehuista ja juonitiivistelmistä en ole saanut irti oikein mitään, eikä aihekaan ole sen kummemmin lämmittänyt, vaikka leffa katselulistalla olikin ilmestymisestään (2009) lähtien. Se on kuitenkin perushyvä filmatisointi, vaikkei mitenkään maailmaa mullistava, ja oiva kertomus kasvamisesta ja siihen liittyvistä kivuista. Carey Mulligan on ihastuttavan monipuolinen Jennyna, Peter Sarsgaard taas hämmästyttävän ärsyttävä playboymaisena Davidina. Muita itselle tuttuja naamoja olivat mm. Alfred Molina, pienessä roolissa vilahtava Emma Thompson sekä Rosamund Pike, joka näytteli yhdessä Mulliganin kanssa myös vuoden 2005 Pride & Prejudicen filmatisoinnissa.

Nuorena ihminen voi yhdessä vuodessa kasvaa käsittämättömän paljon henkisesti, ymmärtää tekemiensä päätösten seuraukset ja kokonaisuudessan nähdä maailman eri silmin. Lapset ajattelevat helposti, että elämä alkaa sitten, kun on aikuinen. Aikuisuus merkitsee jotain suurta ja tavoittelemisen arvoista, vaikkei edes tiedetä, mitä se tarkoittaa. Vaikkei kenenkään tarvitsisi mielestäni imeä itseensä aikuisuuden negatiivisia puolia: tylsyyttä, jatkuvaa kurttuotsailua ja leikkimielisyyden kadottamista, on vastuuntunto yksi aikuisena olemisen tärkeimmistä ominaispiirteistä. Ja sen jokainen joutuu oppimaan, mikäli aikoo selvitä elämässä.


4 comments:

  1. Aika samoilla linjoilla. Ihan kiva elokuva, mutta ei jäänyt mieleen minään mestariteoksena. Mulligan oli ihana, niin kuin aina :)

    ReplyDelete
  2. Paivi, tällaisia elokuvia on kyllä maailma pullollaan, "ihan kivoja".. Mutta onneksi niistä kuitenkin jää hyvä mieli :) Ja kyllä tämä ehdottomasti tulee katsottua monesti uudestaankin, jos ei muuten, niin Mulliganin & Sarsgaardin takia!

    ReplyDelete
  3. Mä karttelin tätä leffaa pitkään juuri siksi etten lämmennyt idealle. Sitten katsottuani olinkin täysin ihastunut, positiivinen yllätys vaikkei ihan suosikiksi noussutkaan. Mutta ne vaatteet...

    ReplyDelete
  4. (Mä oon ihan varmasti vastannut Mikaela sun viestiin, mutta Blogger on hävittänyt sen!!)

    Tää on kyllä sellanen elokuva, että se jotenkin kasvaa sydämessä.. Esim. nyt on hirveä hinku katsoa se uudestaan!

    ReplyDelete