Ihana Joa haastoi ajat sitten kertomaan itsestään kirjoittajana ja bloggaajana, mutta erinäisten sattumusten vuoksi muistan paneutua asiaan vasta nyt (noloa). Tehtävä osoittautui muutenkin kohtalaisen vaikeaksi, kuten kaikki muutkin itsensä arviointiin liittyvät asiat. Omaa itseään kun ei oikein pysty tarkastelemaan objektiivisesti... Yrittää voi kuitenkin aina.
En ole koskaan pitänyt itseäni hyvänä kirjoittajana, keskinkertaisena korkeintaan. Ala-asteella äidinkielen kirjoitelmat olivat kyllä mieluisaa ajanvietettä noin niinkuin koulun puitteissa, ja varmasti lähes jokainen tyttö, joka on lukenut yhtä paljon Neiti Etsiviä ja Nummelan Ponitalleja kuin allekirjoittanut aikanaan, on haaveillut kirjailijan ammatista. Mutta kymmenvuotiaana asiat näyttävät niin kovin erilaisilta, kuin 15 vuotta myöhemmin.
Omasta mielestäni olen pääasiassa asiakirjoittaja. Sen voi päätellä ainakin siitä, että lukion äidinkielen aineista suoriuduin parhaiten kirjojen referoinneista. YO-kokeen äidinkielen osuuden arvosanaksi tuli E, ja sekin siis aineistopohjaisesta aineesta - otsikkopohjainen oli vaivainen C. Silloin sata vuotta sitten kun kirjoitin ylioppilaaksi, äidinkielen koe sisälsi kaksi eri ainetta, jotka kirjoitettiin eri päivinä. Nykyään tehtävää kieliopin testiä ei ollut olemassa. Vielä nytkin tykkään kirjoittaa tiukkoja faktoja sisältävää tekstiä. Yritän kuitenkin tehdä sen niin, että lopputulos ei olisi pelkkää kuivaa puuroa, vaan mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Kyseinen tapa toki vaatii paljon aikaa taustatutkimuksineen ja sanojen vääntelyineen. Lisäksi onnistumisesta voi sitten olla montaa mieltä.
Jos kirjoituksissa viliseviä maneereita aletaan listaamaan, tulevat mieleeni tietynlaiset sanat. Adjektiiveista mainio, mahtava ja sykähdyttävä ovat enemmän kuin tuttuja. Myös hieman, melkoisen, varsin, ja kohtalaisen ovat paljon käytettyjä täyte- ja vahvistussanoja. Selkeää kirjoitusrytmiä tai lauserakennetta en omalta kohdaltani osaa poimia. Kenties sellainenkin on kuitenkin olemassa, who knows. Saa vinkata ;)
Blogini oli alunperin tarkoitus olla enemmän kuvalliseen ilmaisuun painottuva. Rakastan kauniita kuvia, ja toki ne nytkin ovat tärkeä osa postauksiani. Olen kuitenkin huomannut, että siitä keskinkertaisuudesta huolimatta pidän kirjoittamisesta paljon. Liian paljon jättääkseni sen kokonaan pois ja keskittyäkseni vain ja ainoastaan valokuviin. Kenties jonain päivänä jutut loppuvat kesken, ja täytyy tyytyä esittämään sisällöttömät ideansa ihan vain visuaalisin keinoin, mutta nyt mennään tällä reseptillä :)
Haasteen nakkaan Mikaelalle, Marialle (jos et ole tätä jo tehnyt ;) ja Whatsoeverille! Toki jokainen muukin saa tutkailla omaa kirjoitustyyliään, jos kokee sen mieluisaksi.
Sulla on ihana tapa kirjoittaa juurikin asiaa, lyhyesti, ytimekkäästi ja selkeästi. Itse kun seuraa useaa blogia, on tullut selväksi millaisesta kirjoitustyylistä itse nauttii, koska mitään tökkivää kökkötekstiä kirjoittavaa blogia en vaan kykene seuraamaan vaikka olis kuin kauniita kuvia tms.
ReplyDeleteJa nää kuvathan vaan kruunaa sen kaiken.
Mut hyvin sä vedät :) jatka vaan samaan malliin.
(oon muuten huomannu et tyylilleni epäuskollisena kommentoin sun juttuihin aika usein..)
amma, hihi, ihanaa että kommentoit! Ja kiitos kauniista sanoista :) Mulla on taas pieni himo kirjoittaa jostain vakavammasta aiheesta asiaa, mutta vielä ei oo tullut hyvää aihetta vastaan.. Koska sitten se taas vaatii aikaa että saa edes jotakuinkin järkevän tekstin aikaseksi :P
ReplyDeleteKiitos haasteesta! ^^ Älä ristiinnaulitse, jos menee hetki toteuttamiseen, on pari rästissä kun ei saa itteensä niskasta kiinni x) Mut hauska haaste kyllä! :) Itehän en muista ainekohtasista tuloksista mitään (kirjotin kans vielä vanhan mallisen kokeen) mut M sieltä pamahti :P Ihan typerät aiheet. -.- :D
ReplyDeleteMun mielestä sä kirjoitat hyvin, ihanan sujuvasti ja napakasti mutta myös mielenkiintoisesti :) Kirjoituksiasi on siis ilo lueskella :)
ReplyDeleteMaria, en naulitse en, menihän mullakin varmaan kuukausi tämän kanssa ;) On kyllä valitettavasti noi äikän YO-ainehommat ihan vaan aiheista ja arvostelijoista kiinni, luulen ma! Onhan niitäkin tapauksia, ettei tiedä tuleeko i vai L :P
ReplyDeleteSalka, kiitos paljon ja samoin! 8)
Kuulostaa melko tutulta, varsinkin lukion jälkeen tuo fiilispohjainen kirjoittelu on jäänyt lähes kokonaan pois ja tilalle on tullut taitavaa asiapitoista tekstiä (=raportti, oppimispäiväkirja, you name it). Oikein kaiho tuli nyt, pidin niin kovasti ainekirjoituksesta ja pärjäsinkin.
ReplyDeleteMutta tykkään kovasti lukea blogiasi, tekstisi soljuu varmalla otteella, hyvällä kieliopilla ja maulla. Kielipoliisi täällä hei, mutta en kestä jos blogia kirjoitetaan pääsääntöisesti murteella.
/Hannele
Autsch....Yritän saada ensi viikolla tekelettä aikaiseksi. Mun mielestä sä kirjoitat todella hyvin, ainakin meikäläiseen verrattuna, siis ihan suomea sentään ;O)
ReplyDeleteMinä olen aina tykännyt tyylistäsi kirjoittaa :) kirjoitat hyvää, sujuvaa suomea, jossa on välillä kivoja koukkuja tekemässä tekstistä vielä elävämpää. Ja sinulla on lisäksi vielä niin kauniita kuviakin täällä tekstisi seassa.
ReplyDeleteMä oon jonkun 1. ylipistovuoden jälkeen menettänyt kirjoittamisen ilon täysin, en vaan _osaa_ enää :( En vaikka yrittäisin. Ja kun kaikki mahdolliset tulevaisuuden ammatit painottuisi kirjoittamiselle.. täytyy varmaan valmistumisen jälkeen käydä vielä joku amis, että saa töitä. Blah.
ReplyDeleteMut sun juttuja jaksan aina lukea! :)
Ihan vaan huomautuksena, että ei yo-kokeessa nykyisinkään ole mitään kielioppitestiä vaan essee ja tekstitaidon koe. :)
ReplyDeleteHannele, kiitos! Itse jaksan lukea murteellakin kirjoitettuja, jos ne muuten ovat hyvätempoista ja helppolukuista tekstiä. Mutta selkeä kirjakieli on silti paras. Blogissa on se hyvä puoli, että vaikka teksti olisi asiapitoistakin, sen voi kirjottaa just niinku ite haluaa. Ei tarvi olla mitään kuivaa raporttitekstiä :P Mutta sähän voisit vaikka aloittaa kirjottamaan pientä tarinaa, äkkiä se fiiliskirjoittaminenkin palautuu mieleen!
ReplyDeleteMikaela, hyvä jos tunnistaa suomen kieleksi ;)
Paivi, kiitos paljon :)
Darsi, voi ei :( Ehkä yliopiston tentit ja muut ovat latistaneet kirjottamisen ilon.. Mutta varmasti se löytyy sieltä vielä!!
lukiolainen, kiitos huomautuksesta! Tuota tekstitaidon koetta tarkoitin :) Huomaa, ettei kavereitakaan oikein enää oo lukiossa kun ei tiedä tämmöisistä mitään :D (eikä aina jaksa ottaa selvää)