Ihmeitä tapahtuu vol. 2

Jotain käsittämätöntä on tapahtumassa, kun ikuisuusprojektit valmistuvat! Kolmesta suuresta proggiksesta 2/3 on handlattu, materiaaliensa suhteen niistä pisimpään on roikkunut kuvia kehyksiin ja seinälle -ajatus. Kehyksiä hankin jo toissakesänä muuttaessani nykyiseen asuntoon, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuvien valitseminen ja niiden teettäminen. Välissä piti hankkia lisää kehyksiäkin. Oikeiden valokuvien suhteen luovutin ja päädyin tulostamaan mustavalkoiseksi muokatut fotot laserilla. Itse naulaaminen sujuikin sitten yllättävän kivuttomasti, vaikka kyseessä oli kivinen ulkoseinä.

Kuvat ovat kaikki vuosien varsilla ottamiani keikkakuvia. Sen verran täytyy mainita, että ainuttakaan näistä ei ole otettu järkkärillä, vaan keikkakamerallani eli Olympuksen superzoom-kameralla, josta löytyy 18x optinen zoom. Kyseisen apparaatin uusimmassa versiossa zoom on jopa 30-kertainen! Siinä vaiheessa ongelmaksi muodostuu ainoastaan kuvaajan tärisevä käsi, mutta tarpeeksi valoisassa ympäristössä ja lyhyellä suljinajalla sekään ei ole ongelma. Klubikameraksi ei UZ'sta taida silti olla, ainakin omani pukkaa kohinaa sen verran, että edes pimeiden kuvien muokkaaminen ei useinkaan tuota kohtuullista lopputulosta. Hinta on kuitenkin tällä mallilla tippunut sen verran alas, että vähän houkuttelisi päivittää tuo oma kamerani... Sekin on itseasiassa jo päivitetty versio, ensimmäinen digikamerani oli myöskin Olympuksen zoom-kamera, levätköön hän rauhassa.

Mutta se mainospuheesta. En ota vastuuta siitä, että seinällä killuvat kuvat ovat jokainen omaan suuntaan kallellaan, vaan syytän Ikeaa: kehykset ovat niin paksuja (ja käyttämäni naulat niin lyhyitä), että kaikkia plakaatteja ei mitenkään saanut roikkumaan siitä reiästä josta olisi pitänyt, vaan kehyksen reunasta, jolloin pienikin henkäys saa ne vinoutumaan. Toisekseen en usko koko kehysten edes olevan 90 asteen kulmalla varustettuja vaan vinkuroita kuin pienten possujen saparot. Pari kuvaa saattaa siirtyä jossain vaiheessa muutamia senttejä, mutta vähän veikkaan, että kun ikuisuusprojekti nro 2 on vihdoin saatu tähän vaiheeseen, en enää jaksa sen suuntaan korvaani lotkauttaa ;)