2011/01/04

Rare Exports

Suomalaisella elokuvalla menee lujaa. Kahden miljoonan katsojan rajapyykki rikottiin viime vuonna (onpas tämä vuoden 2011 omaksuminen taas olevinaan hankalaa),  kiitos siitä paitsi ahkerille elokuvissa kävijöille, myös loisteliaille kotimaisille rainoille. Yksi niistä on rajojen ulkopuolellakin keskustelua herättänyt Rare Exports.


Korvatunturilla puuhataan jotain omituista. Ulkomainen tutkijaryhmä kaivaa tunturin laella lähes viidensadan metrin syvyistä kuoppaa, jonka pohjalta paljastuu jotain, joka haluttiin unohtaa jo kauan sitten - tarkoituksella. Poroja kuolee, lapsia katoaa, eikä kukaan tunnu tietävän, mistä on kyse. Ei kukaan, paitsi isänsä kanssa kahdestaan yksinkertaisissa oloissa asuva Pietari. Alkuperäisen joulupukin tarina alkaa valjeta hänelle osa osalta, mutta aikuiset eivät tunnu kuuntelevan ollenkaan. Lopulta ainoa, joka pystyy pelastamaan tuhmat lapset, on Pietari itse.


Palkittuihin lyhytelokuviin (Rare Exports Inc (2003), Rare Exports: Official Safety Instructions (2005)) perustuva Jalmari Helanderin kokopitkä ei juonellisesti tarjoa mitään mullistavaa, mutta suomalaisen elokuvan mainstreamista se poikkeaa ja paljon. Kansainvälisille valkokankaille loistavasti soveltuva leffa tarjoaa visuaalisesti miellyttävän kokemuksen sortumatta liialliseen mahtipontisuuteen. Tehosteet eivät tosin aina toimi sataprosenttisesti, eikä dialogi ole kokoajan täydellisen osuvaa mukiinmenevistä näyttelijöistä huolimatta, mutta viis niistä kun paketti pysyy kasassa ja toimii. Fantasiaelokuvana Rare Exports on omaa luokkaansa, eikä tällaista ole tämän maan kamaralla ennen nähty.


Talvinen maisema (olkoonkin, että kuvauspaikkana toimi Suomen sijaan Norja) ja kaikki siihen liittyvät pienet nyanssit ihastuttivat, mutta eniten elokuvassa viehätti sen lievä kieroutuneisuus. Kuka muu kuin suomalainen keksisi kuvata ilkeän näköisiä, umpihangessa munasillaan juoksentelevia ukkeleita? Tai ylipäätään kehtaisi väittää, että joulupukki on jotain muuta kuin amerikkalaisen kaupallisuuden ja Coca-Colan lihottama, hohotteleva paksukainen?

Alkuperäisiin lyhytelokuviin verrattuna Rare Exports ei koko illan elokuvana ole yhtä raaka tai arvoituksellinen, eikä tarvitsekaan olla. Kohdeyleisö on nuorempaa, vaikka lapsille suunnattuna tätä mustan huumorin pläjäystä ei silti voida pitää. Mutta me vähän vanhemmatkin löydämme sieltä kaiken vinksahtaneisuuden lomasta joulun sanoman.



p.s. Vaikka kyseessä on joulupukkielokuva, on tämä mielestäni varsin loistava katsottava myös minä tahansa muuna vuodenaikana!

7 comments:

  1. Mä haluaisin tän nähdä kans:) Ne lyhytelokuvat oon kattonutkin youtubesta ja tykkäsin!

    ReplyDelete
  2. Tämä oli myös mun mielestä ihan katsottava pätkä, mutta erityisesti se kohotti mieltä juurikin poikkeamalla niin reippaasti suomalaisesta "Malmivaara-Edelmann -parisuhdevatvonnasta". Spoilaamista välttäen pyrin kuitenkin toteamaan, että lapsisankari ja kivulias isä-lapsi -nyyhkyily menivät kyllä allekirjoittaneen sietokyvyn rajoilla. Ne on niin käytetty! Onneksi aika pitkälti kaikki muu elokuvassa olikin sitten melko originellia. :)

    ReplyDelete
  3. Hihii. Me odotettiin tätä elokuvaa aika hemmetin kauan, olihan se lyhytelokuva aika irvokas ja julman mustanpuhuvan huumorin verhoama. Kun kuultiin että tekijöillä oli suunnitteilla kokopitkä elokuva samalla teemalla, odotin ehkä vähän liikaa. Tai siis. Kyllä minä tiedän ettei yli tunnin pätkä voi olla yhtä tiivistä härskiyttä kuin alkuperäinen lyhytpätkä, mutta oli tämä kuitenkin aika vaisu ja petyin tähän varsinaiseen joulupukkiin. Epäkäytännöllisen kokoinen! xD Ja jotenkin ennalta-arvattavia tylsiä ratkaisuja siinä helikopterijutussa lopussa.

    Mutta olihan tässä hienoa suomalaista karkeutta ja siinä possunpää-ansaan kurkkaamis-kohtauksessa kirkaisin kurkku suorana, mikä sai muutaman muunkin elokuvateatterissa huudahtamaan. xD Villeä lähinnä hävetti. 8)

    Joo mutta siis jos en ois nähnyt lyhytpätkiä ensin ja odottanut niiden pohjalta jotakin käsittämättömän häiriintynyttä taidepläjäystä, olisin varmasti haltioitunut Rare Exportista. Odotin vähän liikaa.

    ReplyDelete
  4. Mulla vaan jäi tää katsomatta. Hemmetti. Odotan kiltisti ensi jouluun ja aloitan Oscar-leffojen kiinni ottamisen än yy tee, nyt!

    ReplyDelete
  5. aini, ihan samaan kastiin lyhäreiden kanssa tätä ei voida laittaa, mutta nautittava paketti kaiken kaikkiaan :)

    Varpunen, haha, totta, repesin tolle Malmivaara-Edelmann-ajatukselle.. :D Mutta niinhän se on. Tokikaan lapsisankari ei ollut kellekään yllätys, mutta ihan loppu taas oli aika jännä :)

    Minttu, jep, aika epäkäytännöllinen koko joulupukki xD Voipi olla, että odotuksesi olivat liian korkealla. Vaikka hyviä hetkiä elokuvalta löytyikin, ja hyvä niin :) Voihan olla, että tokalla kerralla sitä katsoo sitten jo eri silmin!

    Mikaela, ensi jouluna sitten :) Multa jää kyllä oscar-leffailut vähän vähille varmaan..

    ReplyDelete
  6. Erittäin kompakti ja asia arvio: tällaista ei todellakaan löydy muualta vaikka ne tunturit löytyivätkin Norjasta :p
    Vähän nolo detalji mutta pistetään se eurooppalaisen yhteistuotannon piikkiin ^_~

    ReplyDelete
  7. cinefiliaa, kiitos! Vähän tyhmältähän toi Norjassa kuvaus tuntuu, mutta ehkä Suomen tunturit vaan on vähän liian nössöjä.

    ReplyDelete