2011/03/17

Nowhere Boy


Nowhere Boy on kertomus kaikkien tunteman muusikon, John Lennonin, nuoruusvuosista Englannin Liverpoolissa. Nuori John kamppailee keskikertaisen koulumenestyksen kanssa samalla, kun maahan rantautunut rock-musiikki alkaa viedä hänen kiinnostustaan ihan toisenlaiseen suuntaan. Itsenäistyessään Johnin suhde tätiinsä ja kasvattiäitiinsä, ankaraan Mimiin, muuttuu, eikä asiaa helpota biologisen äidin ilmestyminen kuvioihin. Äidin, joka ei koskaan ollut paikalla, mutta joka näyttää Johnille aivan uuden maailman. Yhtäkkiä musiikkiin on helppo paeta turhauttavaa arkea. Matkan varrella voi löytää myös uusia ystäviä vaikkapa Paul McCartneyn muodossa.


Elokuva on todella sympaattinen. 1960-luvun sävyt ja fiilis tulevat hyvin esiin ruudun läpi, eikä leffa sorru turhuuksiin tai ylenpalttiseen dramatisointiin. Liverpoolilaismurretta on aina ilo kuunnella ja  brittimaisemat, noh, niistä nyt ei edes tarvitse sanoa mitään. Myös näyttelijätyö on loistavaa. Konkari Kristin Scott Thomas tosin on todistanut lahjansa useaan otteeseen ainakin allekirjoittaneen silmissä, mutta kyllähän lähestulkoon syötävä Aaron Johnson vähän yllätti. Tästä herrasta kuulen mielelläni tulevaisuudessa lisää.

Miinusta leffalle tulee puitteista: aihe ei sinänsä ole missään nimessä huono, ainahan legendaaristen artistien alkuperä kiinnostaa, mutta mielestäni elokuva ei tietyllä tapaa kerro Lennonista. En osaa kuvitella häntä leffan kaltaisena kapinoitsijana, John tai Paul eivät näytä esikuviltaan, ja koko kombinaatio tuntuu hieman oudolta. Tietenkin tämä on vain oma käsitykseni, enhän ole koskaan tuntenut herra Lennonia tai oikeastaan tutustunut hänen elämäänsä edes kirjojen kautta, joten käsikirjoitus saattaa noudattaa hyvinkin tarkasti todellisuutta. Minusta ei vain tuntunut siltä. Mutta kun unohtaa tämän seikan ja ajattelee elokuvan olevan yksinkertaisesti sitä miksi se on tarkoitettukin - filmattua viihdettä - on Nowhere Boy ihastuttava, useamman katselukerran arvoinen filmi.


9 comments:

  1. Mulla taas on mielikuva Johnista nimenomaan kapinoitsijana ja rääväsuuna. Mutta sivistyksessäni on vielä tämän elokuvan mentävä aukko! Voisinkin ottaa yhdeksi lomatavoitteista. :)

    ReplyDelete
  2. Hyvä elokuva, mutta ei minustakaan tuntunut, että olisin katsonut elokuvaa juuri John Lennonin elämästä. Elokuva ei tavoita esikuviensa luonteita eikä se auta, etteivät näyttelijät näytä tai kuulosta heiltä. Mutta fiktiivisenä ajankuvauksena hyvä elokuva.

    ReplyDelete
  3. Toihan vaikutti kiinnostavalta, pakko katsoa! Ja mä taas jostain syystä miellän Lennonin sen ajan pahaksi pojaksi, vaikka bändin kuvat yleensä ovat vähän sliipatumpia. Hyllyssä muuten odottaa Beatlesin joka jampan elämänkerta kirjana, en vain ole vielä ehtinyt lukea :)

    ReplyDelete
  4. Tämä oli minunkin mielestäni ihan katsottava ja katsottava senkin takia, että kyllä Beatles aikoinaan räjäytti tajuntani ja vaikutus jatkuu...!

    ReplyDelete
  5. Aaron on tässä pelottavan hottis, ei Johnilla ollut tuollaista hauista koskaan... Mutta eipä tuo lopulta katselunautintoa haitannut ~_~

    En ole mikään Beatles-tietäjä mut ymmärtääkseni John oli kyllä aikamoinen rebel ja Johnin ympäristö ja perhesuhteet paljolti elokuvan kuvaamia. Mutta oli se kieltämättä vieraannuttavaa kun näyttelijöitä ei ollut yritettykään stailata aivan esikuviensa näköisiksi.
    Se oli enemmän fantasiaa kuin tiukka elämänkertaa ja siksi jotenkin raikas~.

    ReplyDelete
  6. Täytyy katsoa tää leffa kyllä pian ! Vaikuttaa ainakin tosi mielenkiintoiselta :) Kiitos arvioinnista ^^


    psst. Ihastuin Aaroniin Kick Ass-leffassa.

    ReplyDelete
  7. .Nekku., hyvin paljon mahdollista :) Mun tietämys on verrattavissa ameebaan. Mutta suosittelen tätä kyllä!

    Anonyymi, juuri näin. Toisaalta ehkä ei ole haluttukaan saada liikaa samankaltaisuutta, jätetty varaa myös omalle tulkinnalle.. Mutta onneksi 60-luvun fiilis iskee yleensä aina :)

    nelliina, suosittelen! Alkaa näyttää siltä, että kaikilla muilla on se oikea käsityt herra Lennonista ja mulla ei :D Buah. Ehkä pitäisi itsekin hankkia elämäkerta luettavaksi.

    Tuulap, fanitus tietysti aina parantaa tällaiset kokemukset kaksinkertaisiksi :)

    cinefiliaa, vähän samaa tosta Aaronista mietin ;) Mutta taisi olla mulla väärä käsitys Johnista. Tosin en uskonutkaan, että elokuva olisi tehty ihan fiktiiviseksi, kun sen kuitenkin nimenomaan on tarkoitus kuvata Lennonin nuoruutta.. Mutta ehkä se outous johtui sitten justiin henkilövalinnoista, en tiedä.

    indie by heart, kyllä kannattaa katsoa :) Kick-Ass pitäisi kattoa kyllä kans!

    ReplyDelete
  8. Aaron on tässä ihana, mutta ihan tuollaista kroppaa ei kyllä Lennonilla ollut ikinä ;O) Musta John oli se kapinoitsija, Paul on varsin maltillinen "järjen ääni" bändissä. Näin kuulin aikoinaan ja leffa vahvisti hyvin mielikuvaani. Se mikä mielikuva jollakin on jostain julkkiksesta on kaikilla eri, eihän me OIKEESTI voida tietää muuta kuin se mitä kerrotaan ja siitä ne käsitykset koostuu. Esim. mun mielestä Eminem on ihan kissimirri ;O) Buah..

    ReplyDelete
  9. Mikaela, hehee, hihittelen täällä nyt mielikuvalle Eminemista kissimirrinä.. Mutta noinhan se on, kun ei henkilöitä tunne, niin mielikuva voi olla joko täysin oikea tai aivan väärä :) Eipä kauheesti haitannut se, että Aaron ei ollut täysin esikuvansa kaltainen, kun sitä oli niin kiva kattella ;)

    ReplyDelete